Senioripelaajien verkosto

Kaikki tietokonepelejä pelaavat seniorit ovat automaattisesti mukana senioripelaajien verkostossa. Verkostoitumisen alkuvaiheessa valtaosa tietokonepelien pelaamista harrastavista senioreista ei tiedä tällaisen verkoston olemassaolosta puhumattakaan, että olisi tietoisesti liittynyt siihen ja päättänyt lähteä mukaan verkostoitumaan toisten tietokonepelejä pelaavien senioreiden kanssa.

Senioripelaajien verkostossa mukana oleminen ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Verkostossa voi olla mukana ja toimia monella eri tavalla. Mukana olemisen toisessa ääripäässä ovat senioripelaajat, jotka vain jatkavat tietokonepelien pelaamista entiseen tapaansa, mutta eivät muulla tavoin aktiivisesti osallistu verkoston toimintaan. Verkoston olemassaolon avulla he pelkästään tietävät, että valtakunnassa on muitakin tietokoepelien pelaamista harrastavia senioreita.

Verkostossa mukana olemisen toisessa ääripäässä olevat senioripelaajat taas osallistuvat aktiivisesti senioripelaajien verkoston toimintaan. Se, mitä tämä toiminta voisi olla, on vielä hakusessa. Yhtenä verkostoitumisen apuvälineenä on jo olemassa Facebookissa toimiva Senioripelaajat -keskusteluryhmä. Myös Linked In -palveluun on perustettu Senioripelaajat – Senior gamers -ryhmä. Molempien ryhmien tarkoituksena on toimia paikkana, jossa senioripelaajat voivat tutustua toisiinsa ja keskustella. Tervetuloa mukaan kumpaan tahansa tai vaikka molempiin.

Senioripelaajien verkoston toimintaa ja sen kehittämistä koskevia kysymyksiä, ideoita ja ehdotuksia voi esittää sekä em. keskusteluryhmissä että kommentoimalla tätä blogipostausta.

Mitä hyötyä tietokonepeleistä on senioreille, ikäihmisille ja vanhuksille?

Senioreille, jotka toimintakykynsä puolesta pystyvät halutessaan pelaaman minkälaisia tietokonepelejä tahansa, tietokonepelit ovat ensisijaisesti hauskaa ajanvietettä. Tieteellisissä julkaisuissa on kuitenkin alkanut esiintyä näkemyksiä, joiden mukaan myös tavanomaisten seikkailu-, toiminta- ja strategiapelien avulla voidaan sivutuotteena ylläpitää ja kehittää senioreiden toimintakykyä.

Iäkkäämmille ikäihmisille ja vanhuksille tietokonepelit voivat ajanvietteen ohella olla myös väline tietoisesti ylläpitää ja kehittää muistia, tiedonhallintaa ja muita toimintakykyyn liittyviä ominaisuuksia. Seikkailu-, toiminta- ja stratejiapelien pelien sijasta ikäihmiset ja vanhukset tyypillisesti pelaavat erilaisia pulma ja älypelejä, liikuntapelejä ja erityisesti iäkkäämmille tehtyjä muistia ja toimintakykyä kehittäviä pelejä (muistipelejä, braingames).

Seuraavassa tuodaan esiin muutamien tutkimusten tai selvitysten avulla saatuja kokemuksia ja näkemyksiä yli 70 vuotiaiden ikäihmisten ja vanhusten kokemuksista.

Erään muistipelin hyötyjä ikäihmisille

Brain Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaukseen osallistui 22 iältään 71–91-vuotiasta ikäihmistä, joista osalla oli lievä muistisairaus.

Yli puolet testaukseen osallistuneista uskoi pelaamisella olleen myönteisiä vaikutuksia muistitoimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Yli kaksi kolmasosaa ikäihmisistä ajatteli pelaamisen olevan hyvä ja mielekäs keino muistin ylläpitoon ja kehittämiseen. Ikäihmiset pitivät itsensä haastamista tärkeänä.

Muistipeli koettiin yhdeksi hyväksi aktivointikeinoksi. Pelaamisen ajateltiin lisänneen ikääntyneiden itseluottamusta ja tarjonneen onnistumisen elämyksiä, joiden koettiin vaikuttavan myönteisesti myös elämänlaatuun. Ikääntyneiden innostuneisuus oli ollut selkeästi havaittavissa, ja se oli tarttunut helposti pelaajasta toiseen. Pelaamisen todettiin mahdollistaneen käden- ja hahmottamistaitojen ylläpitoa ja kehittämistä. Lisäksi pelaamisen ajateltiin kehittäneen jonkin verran myös ikääntyneiden keskittymiskykyä. Niin ikäihmiset kuin henkilökunta koki pelaamisen lisänneen erittäin paljon keskinäistä yhteistyötä.

Testaus osoitti, että peli soveltuu ikääntyneiden virikkeeksi ja tukee kognitiivisen toimintakyvyn ja muistin ylläpitoa.

Pelaaminen voisi tarjota myös yksinäisille ikäihmisille sisältöä ja ajanvietettä arkeen. Pelaamisen todettiin lisänneen ikäihmisten itseluottamusta ja tarjonneen ikäihmisille tärkeitä onnistumisen elämyksiä, joiden koettiin parantavan myös elämänlaatua. Pelaamisen myötä ikäihmisten kiinnostus pelejä kohtaan kasvoi.

Lähde: Holappa, N., Flow Factory Oy:n Brain Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaus, Prizztech Oy, Living lab – käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan.

Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilu

Käpyrinne ry:n Vahvaksi verkossa -projektin raportissa tarkastellaan Xbox kinetic -konsolin käytön soveltuvuutta ikäihmisten sosiaalisten toimintatuokioiden järjestämiseen, fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kognitiivisten toimintojen harjoitteluun.

Raportin yhtenä lähtökohtana on näkemys, että videopelaaminen tuottaa mielihyvän kokemuksia, joita yhdessä toisten kanssa pelaaminen vielä voimistaa. Mielihyvällä, hyvällä ololla ja virkeydellä puolestaan on merkitystä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokemisen kannalta.

Toisena lähtökohtana on käsitys siitä, että urheilu- ja fitness -pelien pelaamisella on vaikutusta myös fyysiseen kuntoon ja terveyteen.

Kokeiluun osallistuvat seniorit jaettiin virkistysryhmään, jossa tutkittiin mielekkäiden ja hauskojen toimintatuokioiden järjestämistä, ja liikuntaryhmään, jossa tutkittiin pystytäänkö pelien avulla vaikuttamaan ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn ja erityisesti tasapainon ylläpitämiseen helpolla ja hauskalla tavalla. Liikuntaryhmässä pelattiin keilailu-, kiekonheitto- , koskenlasku- ja akvaariopelejä. Virkistysryhmässä pelattiin kilpailu-, liikunta- ja aivojumppapelejä kuten esimerkiksi koskenlasku, tikanheitto, laskettelu, keilailu ja matematiikan laskutehtävät.

Seuraavassa on poimintoja esiin nousseista myönteisistä asioista:

- Videopelien pelaaminen koettiin hauskana toimintana

- Paransi ikäihmisten itseluottamusta uusien teknologioiden käyttäjinä

- Ryhmssä pelaaminen on mukavaa ja antaa myönteisen sosiaalisen kokemuksen

- Pelaaminen on kannustava väline liikuntaan

- Liian helppo pelitaso ei tunnu kiinnostavalta vaan pelissä on oltava sopivasti haasteita

- Kannustava palaute pelisuoritusten jälkeen tuntuu hyvältä

- Liikuntapelien pelaaminen virkistää ja tuo hyvän olon tunteen, joka voi säilyä pidempäänkin.

Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon mm. osanottajamäärän pienuus ja koostumus. Virkistysryhmässä oli neljä yli 70 vuotiasta miestä ja liikuntaryhmässä viisi yli 80 vuotiasta naista. Johtopäätöksiä tehtäessä kannattaa muistaa, että seniorit ovat monessa suhteessa erilaisia ja muodostavat pelaamisen kannalta hyvin erilaisia kohderyhmiä.

Lähde: Hämynen, T., Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilun raportti 15.4.2013

Liikunta- ja tasapainopelit

Etäpeliä ikääntyville - EPI -esiselvityshankkeen julkaisussa selostetaan senioreiden pelaamista koskevan kartoitusten tuloksista ja kerrotaan kokemuksista, jotka on saatu senioreille tarkoitetuista erilaisista pelitilaisuuksista.

Tutkimustuloksiin viitaten todetaan, että liikunta- ja tasapainopelien avulla toteutetut interventiot ovat parantaneet ikäihmisten tasapainoa, kävelynopeutta ja ketteryyttä sekä fyysistä aktiivisuutta ja elämänlaatua. Lisäksi esitetään näkemys, että peleillä voi olla aktivoivaa ja virkistävää vaikutusta ikääntyville.

Kartoitusten avulla selvitettiin ikäihmisten kokemuksia ja näkemyksiä digitaalisten pelien pelaamiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin, millaisista peleistä ikäihmiset ovat kiinnostuneita, miten ikäihmiset itse kokevat pelien vaikuttavan itsenäiseen kotona selviytymiseen sekä miten pelit voivat virkistää mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä.

Kartoituksia toteutettiin kaksi. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin yleisellä tasolla ikäihmisten suhtautumista digitaalisiin peleihin. Vastauksia saatiin 37. Potentiaalisia vastaajia oli yli sata. Vastanneista suurin osa oli yli 75-vuotiaita. Naisia ja miehiä oli lähes saman verran. Lähes jokaisella (92 %) on käytössään tietokone. Puolet vastanneista kertoo pelaavansa säännöllisesti tietokonepelejä. Muutama vastaajista on kokeillut pelaamista erilaisilla pelikonsoleilla ja yksi vastaajista kertoo pelaavansa säännöllisesti. Puolet vastanneista pelaa jo tai olisi kiinnostunut kokeilemaan digitaalisten pelien pelaamista. Noin neljäsosa vastanneista (24 %) ei missään nimessä halua kokeilla pelien pelaamista

Ikäihmiset haluaisivat pelata pelejä mieluummin yksin kuin toisen ihmisen seurassa tai verkon välityksellä. Eniten heitä kiinnostavat pulma- ja älypelit, liikuntapelit sekä musiikkipelit. Noin kolmannes ei ole kiinnostunut peleistä.

Suurin osa vastanneista (89 %) on sitä mieltä, että digitaaliset pelit tuovat iloa ikäihmisen arkeen. Lähes kaikki (94 %) kokevat, että liikuntapelit voivat edistää ikäihmisen itsenäistä kotona selviytymistä. Ikäihmisten mielestä pelit voivat virkistää mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä. Vastanneista suurin osa (80%) on sitä mieltä, että digitaaliset pelit soveltuvat ikäihmisille.

Kyselyn vastaajat toivovat yksinkertaisia ja selkeitä pelejä, joiden ohjeet ovat äidinkielellä. He ovat kiinnostuneita peleistä, jotka kehittävät liikkumista ja muistia. Pelien tulee olla nykyisiä tarjolla olevia pelejä hitaampitempoisia ja tehtävien ratkaisemiseen tulee varata enemmän aikaa. Pelien aiheet, kuvat ja ympäristö tulee liittyä ikäihmisiä kiinnostaviin teemoihin, kuten luonto ja kotityöt.

Kyselyn vastauksia tulkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, että vastaajat edustavat vain tiettyä osaa ikäihmisistä.

Toisessa hankkeeseen kuuluvassa kartoituksessa vastaajat kokeilivat ensin pelikonsoleilla pelattavien pelien pelaamista erilaisissa tilaisuuksissa. Pelaamisen jälkeen heitä haastateltiin ja kerättiin kokemuksia. Tilaisuuksissa vastauksia saatiin 19. Vastaajat olivat iältään 60 - 92-vuotiaita. Suurin osa (72 %) vastanneista oli naisia. Pelaajat kokivat pelaamisen olevan hauskaa ja mielenkiintoista. Osa koki pelaamisen olevan haastavaa ja vaativan opettelua. Vastaajien mielestä pelaaminen oli myös fyysisesti raskasta ja verrattavissa oikeaan liikuntasuoritukseen. Pelaaminen koettiin mukavaksi ajanvietteeksi ja yhdessäoloksi.

Ikäihmisten pelitilaisuudet olivat usean eri henkilön toteuttamia. Heidän raportoimissa tilaisuuksissa pelattiin Xbox, Wii ja Nintendo -pelikonsoleilla. Pelattuja pelejä olivat mm. keilaus, keihäänheitto, aitajuoksu, pituushyppy, kiekonheitto, jalkapallo ja pöytätennis. Myös Wii-pelikonsolin tasapainolautaa ja siihen liittyviä tasapainoa harjoittavia pelejä kokeiltiin.

Seuraavassa on luettelonomaisesti tilaisuuksien ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia.

- Mahdollisuus pelata omassa tahdissa tuntui hyvältä.

- Ikäihmiset olivat innokkaita ja avoimia niin, että pelipaikalle oli halukkaita pelaajia jonoksi asti.

- Osa pelasi ja osa halusi vain katsoa ja kannustaa pelaajia. Pelaamista seurattiin tarkkaan ja kannustettiin pelaajaa yhdessä.

- Tunnelma oli iloinen ja pelaaminen ja pelaamisen seuraaminen näytti olevan mukavaa yhdessäoloa.

- Ohjaajan on hyvä tietää ja arvioida pelaajan edellytykset pelaamiseen, esimerkiksi asennon hallintaan liittyen. Pelien pelaamisessa ja kehittelyssä on tärkeä huomioida turvallisuus. Osaa peleistä on mahdollista pelata myös istuen tavallisessa tuolissa.

- Tilaisuuden alussa ikäihmisille kerrottiin digitaalisista peleistä ja näytettiin kuinka peliä pelataan.

Ensivaikutelma peliä ja pelaamista kohtaan oli ikäihmisillä hieman kielteinen ja eikä kukaan ollut aluksi halukas kokeilemaan. Kun ensimmäinen vapaaehtoinen pelaaja saatiin osallistumaan, niin muutkin ikäihmiset innostuivat pelaamisesta. Myös ikäihmiset, joiden fyysinen toimintakyky oli heikentynyt ja tarvitsivat liikkumiseen apuvälineitä, kokeilivat pelaamista.

- Ikäihmisten kokemus oli pelaamisesta positiivinen ja toiset kannustivat toisia ikäihmisiä ja osattiin iloita myös toisten onnistumisista muun muassa täyskaadoista. Lisäksi pelaaminen synnytti urheiluun liittyvää keskustelua myös muistisairaiden ikäihmisten keskuudessa

- Aluksi messuilla kävijöitä sai houkutella pelaamaan, mutta kun yksi lähti pelaamaan, sai se muutkin innostumaan.

- Yksinkertaiset ja lyhyet pelit sopivat ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

- Pelien ohjeistus tulee antaa tarkasti ennen pelin alkua ja peleihin tarvitsevia liikkeitä voisi harjoitella yhdessäkin ennen varsinaisen pelin alkamista.

- Aluksi ryhmäläiset katselivat varautuneina, mutta ensimmäisen uskaltauduttua pelaamaan, innostuivat muutkin mukaan kokeilemaan. Pelaajan ympärillä ryhmäläiset kannustivat ja aplodeerasivat hyvän suorituksen jälkeen.

- Sanallista ohjausta pelaamisessa tarvitsi lähes koko ajan. Osalle pelaajista riitti sanallinen ohjaus ja osalle täytyi ohjaajan olla auttamassa käden liikerataa.

- Pelien pelaaminen ryhmässä pitää vireyttä yllä, on yhdessä tekemistä ja toisten kannustamista.

- Peleissä tulee hyvää tasapainoharjoittelua ja kehon koordinaation harjoittelua.

- Pelaaminen oli hyvin osallistavaa ja osa pelaajista olisi toivonut, että he voisivat kokeilla tätä useamminkin.

- Tulevaisuudessa ikääntyneet ovat tottuneet enemmän teknisiin laitteisiin ja pelit tulevat olemaan yksi tärkeä osa viriketoiminnan työvälineistä.

Lähde: Arolaakso-Ahola, S., Hirvonen, J. Ja Könni, P., Etäpeliä ikääntyville, EPI -esiselvityshanke, LAPIN AMK:N JULKAISUJA, Sarja B. Raportit ja selvitykset 24/2014

Kokemuksia kännykkää liikuttamalla ohjattavasta pelistä

Kännykällä ohjattavan pelin toimivuutta tutkivassa hankkeessa oli koehenkilöinä 34 kuntoutuskeskuksen asukasta. Haastateltujen asukkaiden keski-ikä oli 86 vuotta ja vaihteluväli 70...97 vuotta. Lisäksi haastateltiin henkilökuntaa (n=10). Pelissä kännykkä toimi käsillä tai vaihtoehtoisesti jaloilla käytettävänä peliohjaimena, jolla ohjattiin pallon kulkua näyttöruudulla.

Tutkimustulosten mukaan suuri osa ikääntyneistä koki mobiilipelin soveltuvaksi niin viriketoimintaan kuin kuntoutukseenkin. Muutamaa pelaajaa lukuun ottamatta lähes kaikki kokivat pelitilanteen miellyttävänä kokemuksena.

Ainakin alkuun ohjeistuksen merkitys on suuri, tutkimustuloksista selvisi että useampikin asukas jännitti pelin kokeilemista ja oli epävarmuutta omaan osaamiseen. Kokeilun ja pelaamisen hahmottamisen jälkeen lähes kaikki kokivat pelin motivoivana ja mieltä virkistävänä kokemuksena.

Erityisesti porukassa pelaaminen, toisten kannustaminen ja kilpailu tuntuivat olevan pelaajien mieleen. Harjaantuessa pelaaja kokee onnistumisen tunteita, tämä tukee itsetuntoa, lisää kykyä toimia ja kannustaa yrittämään uudelleen.

Ryhmässä toimimisen sosiaalinen merkitys on suuri. Vaikkakin peliä pelataan yksi kerrallaan, muun ryhmän osallistuminen kannustamalla ja pienen kilpailun kehittyminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hoitajien havaintojen mukaan ryhmäkoolla on merkitystä. Liian suuressa ryhmässä oman vuoron odottelu voi aiheuttaa pitkästymistä. Pienessä ryhmässä pelaaminen ja kilpailu tuntuu motivoivan pelaajia yrittämään uudelleen. Onnistumisen tunteet ja harjaantuminen lisäävät luottamusta omaan osaamiseen.

Henkilökunta koki pääosin pelin soveltuvan hyvin kuntoutus / viriketoimintaan. Kuntoutusta ajatellen peli kehittää erityisesti kehonhallintaa ja tasapainoa, harjoittaa hienomotoriikkaa sekä käden ja silmän koordinaatiota. Viriketoiminnassa peli toimii erityisesti sosiaalisena tapahtumana, mielialan ja itsetunnon kohottajana.

Lähde: Ylinen, A., Mobillipeli ikääntyvien aktivoimisen ja kuntoutumisen apuvälineenä, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Seniorit toistensa pelikavereina

Pelikaveritoiminta jatkaa siitä, mihin peliesittelyillä ja peliopastuksilla päästään. Kaikki tietokonepelejä pelaavat seniorit voivat toimia toisten senioreiden pelikavereina. Yhdessä pelaamisen ohella pelikaverit keskustelevat peleistä ja pelikokemuksistaan.

Pelikaverit voivat pelata yhdessä mm. seuravilla tavoilla

- Pelaaja pelaa ja pelikaveri katselee pelin kulkua vieressä.

- Pelaaja selostaa pelikaverille ennen peliä, pelin aikana ja pelin jälkeen pelin kulkua ja toimintaansa eri tilanteissa.

- Pelaaja pysäyttää pelin sopivissa tilanteissa ja kysyy pelikaverilta ehdotuksia siitä, miten tilanteissa kannattaisi toimia ja edetä.

- Pelikaverit pelaavat yhdessä samaa peliä keskustellen ja sopien siitä, miten pelissä toimitaan. Tilanteissa, joissa peli voidaan tallentaa, pelaaja voi kokeilla erilaisia pelikaverin ehdottamia toimintatapoja. Tällaisissa tilanteissa pelikaveri voi myös näyttää pelaajalle, miten hän toimisi.

- Pelikaverit pelaavat samalla laitteella samaa peliä vuorotellen niin, että toinen jatkaa palaamista siitä, mihin pelikaveri pääsi. Pelin voi tallentaa ennen pelaajan vaihtumista. Vaihdon voi tehdä lennossa milloin vain. Sopivia vaihtokohtia ovat vuoropohjaisissa peleissä pelivuoron päättyminen ja muissa peleissä esimerkiksi tietyn ajan kuluminen.

- Pelikaverit voivat pelata toistensa kanssa moninpelejä joko netissä tai laneissa eli samassa tilassa olevien tietokoneiden paikallisverkossa. Moninpeleissä voidaan pelata kahdestaan toista pelikaveria vastaan tai 2..4 seniorin ryhmänä toista ryhmää vastaan.

Millä muilla tavoilla seniorit voisivat pelata yhdessä tietokonepelejä ja olla toistensa pelikavereita?

Peliesittelyä ja peliopastusta senioreille

Peliesittelyt ja peliopastukset antavat tietokonepeleistä kiinnostuneille senioreille mahdollisuuden tutustua erilaisiin tietokonepeleihin, kokeilla niitä ja aloittaa sellaisten pelien opettelu, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta ja itselle sopivilta. Opastuksia toteutetaan sekä kahdestaan peliopastajien kanssa että pienissä 3...6 seniorin ryhmissä, joissa osanottajat ovat kiinnostuneet samasta pelistä. Opastukset ovat vertaisopastuksia, joten opastajina toimivat opastettaviin peleihin perehtyneet seniorit.

Peliopastuksia toteuttaa ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry. LisätietojaEnterin peliopastuksista saa Ikinörtti -blogista, jonne pääsee tästä linkistä.