E-jumppaa digipelejä pelaaville senioreille eli eSenioreille?

Tammikuussa 2019 ehdotin Senioripelaajat Facebook -ryhmässä kunto- ja kunnossapito-ohjelman tekemistä digipelaamista harrastaville senioreille. Esitin, että kunto-ohjelmassa olisi lähtökohtana hyvä yleiskunto ja sen säilyttäminen. Sen lisäksi siinä olisi erityisesti digipelaamista ajatellen erilaisia harjoitteita ja ohjeita, joiden avulla seniorit saisivat itsensä kohtuulliseen pelikuntoon ja voisivat ylläpitää ja kehittää digipelaamisen edellytyksiä.

Totesin lisäksi, että tällaisen eSeniorien kunto-ohjelman olemassaolo voisi olla hyvä apuväline aktivoitaessa ja rohkaistaesssa senioreita digipelaamisen pariin.

Ehdotuksen tekemiseen vaikuttivat omat kokemukseni Counter Strike -pelin opettelusta ja harjoittelusta. Harjoittelu alkoi marraskuussa 2018, kun Enterin Counter Strike -joukkue Senior Fighters  käynnisti toimintansa. Ensin harjoittelimme pari kertaa viikossa. Nyt olemme lisäämässä harjoituskertoja kolmeen. Lisäksi jokainen pelaaja harjoittelee myös omatoimisesti jonkin verran.
Hyvin nopeasti säännöllisen harjoittelun alkamisen jälkeen huomasin, että sormien ja käsien toimivuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti sormien liikuttelu näppäimistöllä ei sujunut niin hyvin, kuin olisin toivonut. Parin tunnin harjoituksen jälkeen vaikutukset tuntuivat eityisesti sormissa ja käsissä mutta  myös muualla.

Ehdotuksen lopuksi kysyin, onko tällaista ohjelmaa tai ohjeistusta olemassa tai miten sellainen voitaisiin saada aikaan. Ryhmässä ideaa pidettiin hyvänä ja mielenkiintoisena, mutta kellään ei ollut tietoa tällaisen oppaan tai ohjeistuksen olemassaolosta. Googlaamalla löysin Youtubesta videon Hand & Wrist Exercises For Gamers ja kokeilin siinä esitettyjä harjoituksia. Ne olivat helppoja ja yksinkertaisia ja tuntuivat hyödyllisiltä. Samalta tekijältä löytyi myös lisää pelaajille tarkoitettuja ohjevideoita.

Nyt asiassa on ryhdytty tuumasta toimeen myös Suomessa. Eläkeliitto on ottanut asian hoitaakseen ja kehittää senioripelaajille sopivaa e-jumppaa. Pelaajien lisäksi siinä esitetyt ohjeet, neuvot ja harjoitukset sopivat todennäköisesti kaikille muillekin digilaitteiden käyttäjille.

Keskustellessani e-jumpan ohjeiden kehittäjien kanssa olen tuonut esiin, että  hyvän lähtökohdan digipelejä pelaavan seniorin e-jumpalle antaisi, jos oppaassa olisi ohjeita mm. seuraavista asioista:
- mistä käsien ja muun kehon toiminnasta pelaajan kannatta pitää huolta ja miksi
- oman toimintakyvyn nykytilan tarkastelu- ja arviointiohjeet - minkälaisiin "merkkeihin" käsissä, sormissa, käsivarsissa, hartioissa ja muissa kehon osissa kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä erilaiset "oireet" tai ilmiöt tarkoittavat erityisesti pelikyvyn kannalta
- minkälaisilla harjoituksilla/jumppaliikkeillä voi vahvistaa pelaamisen kannalta tärkeitä kehon toimivuustekijöitä vaikka mitään erityisiä vaivoja ei vielä olekaan havaittavissa
- minkälaisilla harjoituksilla/jumppaliikkeillä voi ennaltaehkäistä erilaisia pelaamista haittaavia  "vaivoja" tai muita tekijöitä
- jos pelaajalla jo on joitakin "oireita" tai "vaivoja", niin minkälaisilla harjoituksilla voisi kuntouttaa itseään parempaan pelikuntoon.

Tällaisen ymmärryksen pohjalta seniorilla olisi hyvät eväät suunnitella oman e-jumppansa laatu ja määrä. Motivaatiokin olisi todennäköisesti kohdallaan, kun näistä päättää itse valistuneen käsityksen perusteella ja hyödyt ymmärtäen. Harvempi vastustaa omia päätöksiään ja suunnitelmiaan - ainakaan heti.

Ehdotuksina tai suosituksina voisi tietysti esittää, että tietynlainen e-jumppa ennen pelaamista, pelaamisen aikana/välissä ja pelaamisen jälkeen voisi olla suotavaa. Jos suositukset olisivat hyvin perusteltuja, niin vielä parempi. Suosituksia voisi olla myös siitä, kuinka usein ja säännöllisesti eri asioita kannattaisi jumpata. Jos suositukset olisi lisäksi hyvin perusteltuja, niin vielä parempi.

Mitä muita vinkkejä, ohjeita, neuvoja tai tietolähteitä seniorien e-jumpan kehittäjille voisi antaa?

Counter Strike -pelin opettelu ja pelaaminen on senioreille erinomaista aivo- ja sormijumppaa.

Sormijumppa liittyy näppäimistön ja hiiren sujuvaan käyttöön eri tilanteissa niin, että pelin tiimellyksessä ei tarvitse katseella etsiä oikeita näppäimiä. Sormi- ja lihasmuistia kannattaa kehittää. Eräs joukkueen jäsenistä arveli, että hänelle on tässä etua pianon soitosta. Sitä hän ei kuitenkaan uskonut, että pelaamalla Counter Strikea voi oppia soittamaan pianoa. Harmi.

Pelaaminen vaatii keskittymistä ja useamman erän pelaaminen yksi toisensa jälkeen myös fyysistä kestävyyttä ja jaksamista. Sormien toimivuuden lisäksi on pidettävä huolta myös muusta kunnosta. Tämän ymmärtäminen on avannut ainakin minun käsitystäni digipelaamisesta elektronisena urheiluna.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä uuden oppimista vaativista asioista:

- Pelikentän ymmärtäminen ja hallinta. Tässä keskeisellä sijalla on kartan muistaminen ja yhteinen kieli sen kuvaamiseen niin, että pystytään keromaan toisille missä ollaan, minne pitää mennä tai missä vastustajat ovat.

- Liikkuminen pelikentällä. Miten erilaisissa tilanteissa kannattaa liikkua. Kävellen, juosten, kyykyssä, hyppien, varovaisesti vai jotenkin muuten. Milloin kannattaa rynnätä kohti vastustajaa ja milloin jäädä kytikselle johonkin kohtaan odottamaan?

- Minkälaisia aseita Counter Strikessa on käytettävissä tarjolla, mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet? Mihin tarkoitukseen ne sopivat? Miten erilaisia aseita käytetään? 

- Minkälaisia kranaatteja on käytettävissä? Miten ne vaikuttavat? Miten niitä käytetään? Milloin kranaatteja kannattaa käyttää?

- Vastustajan sijainnin ja liikkumisen huomaaminen, ennakointi ja huomioonottaminen omassa toiminnassa.

Sitten, kun nämä asiat on opittu, on seuraavina haasteina strategiat, taktiikat ja joukkueena toimiminen. Myös joukkueen rahavarojen käyttöä aseiden ja varusteiden hankkimiseen on opeteltava. Ja voimajuomana pohjalla game sense eli pelin ja pelitilanteiden intuitiivinen ymmärtäminen. Tähän toivoisi jotain poppakonstia, mutta oikotietä onneen ei taida olla.

Seniorien kannattaa pelata toiminta-, seikkailu- ja strategiapelejä

Tietokonepelien pelaaminen vaikuttaa aivojen toimintaan. Eniten aivoja kehittävät toimintapelit, jotka harjaannuttavat tarkkaavaisuutta, havainnointia ja työmuistia. Toimintapelit kehittävät myös pelaajan kykyä suorittaa montaa tehtävää yhtä aikaa ja siirtää huomiotaan eri tehtävien välillä. Näiden taitojen ja ominaisuuksien kehittämisessä toimintapelit ovat aivojumpaksi kehitettyjä älypelejä parempia. Toimintapeleissä ruutuun ilmestyy nopeasti liikkuvia kohteita ja pelaaja joutuu tekemään nopeita mutta myös tarkkoja ratkaisuja. Strategiapelit puolestaan kehittävät kognitiivista joustavuutta ja työmuistia.

Lähde: Green, C.S., Seitz, A.R. The Impacts of Video Games on Cognition (and How the Government Can Guide the Industry), Policy Insights from the Behavioral and Brain Sciences 2015, Vol. 2(1) 101–110

Mitä hyötyä tietokonepeleistä on senioreille, ikäihmisille ja vanhuksille?

Senioreille, jotka toimintakykynsä puolesta pystyvät halutessaan pelaaman minkälaisia tietokonepelejä tahansa, tietokonepelit ovat ensisijaisesti hauskaa ajanvietettä. Tieteellisissä julkaisuissa on kuitenkin alkanut esiintyä näkemyksiä, joiden mukaan myös tavanomaisten seikkailu-, toiminta- ja strategiapelien avulla voidaan sivutuotteena ylläpitää ja kehittää senioreiden toimintakykyä.

Iäkkäämmille ikäihmisille ja vanhuksille tietokonepelit voivat ajanvietteen ohella olla myös väline tietoisesti ylläpitää ja kehittää muistia, tiedonhallintaa ja muita toimintakykyyn liittyviä ominaisuuksia. Seikkailu-, toiminta- ja stratejiapelien pelien sijasta ikäihmiset ja vanhukset tyypillisesti pelaavat erilaisia pulma ja älypelejä, liikuntapelejä ja erityisesti iäkkäämmille tehtyjä muistia ja toimintakykyä kehittäviä pelejä (muistipelejä, braingames).

Seuraavassa tuodaan esiin muutamien tutkimusten tai selvitysten avulla saatuja kokemuksia ja näkemyksiä yli 70 vuotiaiden ikäihmisten ja vanhusten kokemuksista.

Erään muistipelin hyötyjä ikäihmisille

Brain Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaukseen osallistui 22 iältään 71–91-vuotiasta ikäihmistä, joista osalla oli lievä muistisairaus.

Yli puolet testaukseen osallistuneista uskoi pelaamisella olleen myönteisiä vaikutuksia muistitoimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Yli kaksi kolmasosaa ikäihmisistä ajatteli pelaamisen olevan hyvä ja mielekäs keino muistin ylläpitoon ja kehittämiseen. Ikäihmiset pitivät itsensä haastamista tärkeänä.

Muistipeli koettiin yhdeksi hyväksi aktivointikeinoksi. Pelaamisen ajateltiin lisänneen ikääntyneiden itseluottamusta ja tarjonneen onnistumisen elämyksiä, joiden koettiin vaikuttavan myönteisesti myös elämänlaatuun. Ikääntyneiden innostuneisuus oli ollut selkeästi havaittavissa, ja se oli tarttunut helposti pelaajasta toiseen. Pelaamisen todettiin mahdollistaneen käden- ja hahmottamistaitojen ylläpitoa ja kehittämistä. Lisäksi pelaamisen ajateltiin kehittäneen jonkin verran myös ikääntyneiden keskittymiskykyä. Niin ikäihmiset kuin henkilökunta koki pelaamisen lisänneen erittäin paljon keskinäistä yhteistyötä.

Testaus osoitti, että peli soveltuu ikääntyneiden virikkeeksi ja tukee kognitiivisen toimintakyvyn ja muistin ylläpitoa.

Pelaaminen voisi tarjota myös yksinäisille ikäihmisille sisältöä ja ajanvietettä arkeen. Pelaamisen todettiin lisänneen ikäihmisten itseluottamusta ja tarjonneen ikäihmisille tärkeitä onnistumisen elämyksiä, joiden koettiin parantavan myös elämänlaatua. Pelaamisen myötä ikäihmisten kiinnostus pelejä kohtaan kasvoi.

Lähde: Holappa, N., Flow Factory Oy:n Brain Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaus, Prizztech Oy, Living lab – käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan.

Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilu

Käpyrinne ry:n Vahvaksi verkossa -projektin raportissa tarkastellaan Xbox kinetic -konsolin käytön soveltuvuutta ikäihmisten sosiaalisten toimintatuokioiden järjestämiseen, fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kognitiivisten toimintojen harjoitteluun.

Raportin yhtenä lähtökohtana on näkemys, että videopelaaminen tuottaa mielihyvän kokemuksia, joita yhdessä toisten kanssa pelaaminen vielä voimistaa. Mielihyvällä, hyvällä ololla ja virkeydellä puolestaan on merkitystä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokemisen kannalta.

Toisena lähtökohtana on käsitys siitä, että urheilu- ja fitness -pelien pelaamisella on vaikutusta myös fyysiseen kuntoon ja terveyteen.

Kokeiluun osallistuvat seniorit jaettiin virkistysryhmään, jossa tutkittiin mielekkäiden ja hauskojen toimintatuokioiden järjestämistä, ja liikuntaryhmään, jossa tutkittiin pystytäänkö pelien avulla vaikuttamaan ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn ja erityisesti tasapainon ylläpitämiseen helpolla ja hauskalla tavalla. Liikuntaryhmässä pelattiin keilailu-, kiekonheitto- , koskenlasku- ja akvaariopelejä. Virkistysryhmässä pelattiin kilpailu-, liikunta- ja aivojumppapelejä kuten esimerkiksi koskenlasku, tikanheitto, laskettelu, keilailu ja matematiikan laskutehtävät.

Seuraavassa on poimintoja esiin nousseista myönteisistä asioista:

- Videopelien pelaaminen koettiin hauskana toimintana

- Paransi ikäihmisten itseluottamusta uusien teknologioiden käyttäjinä

- Ryhmssä pelaaminen on mukavaa ja antaa myönteisen sosiaalisen kokemuksen

- Pelaaminen on kannustava väline liikuntaan

- Liian helppo pelitaso ei tunnu kiinnostavalta vaan pelissä on oltava sopivasti haasteita

- Kannustava palaute pelisuoritusten jälkeen tuntuu hyvältä

- Liikuntapelien pelaaminen virkistää ja tuo hyvän olon tunteen, joka voi säilyä pidempäänkin.

Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon mm. osanottajamäärän pienuus ja koostumus. Virkistysryhmässä oli neljä yli 70 vuotiasta miestä ja liikuntaryhmässä viisi yli 80 vuotiasta naista. Johtopäätöksiä tehtäessä kannattaa muistaa, että seniorit ovat monessa suhteessa erilaisia ja muodostavat pelaamisen kannalta hyvin erilaisia kohderyhmiä.

Lähde: Hämynen, T., Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilun raportti 15.4.2013

Liikunta- ja tasapainopelit

Etäpeliä ikääntyville - EPI -esiselvityshankkeen julkaisussa selostetaan senioreiden pelaamista koskevan kartoitusten tuloksista ja kerrotaan kokemuksista, jotka on saatu senioreille tarkoitetuista erilaisista pelitilaisuuksista.

Tutkimustuloksiin viitaten todetaan, että liikunta- ja tasapainopelien avulla toteutetut interventiot ovat parantaneet ikäihmisten tasapainoa, kävelynopeutta ja ketteryyttä sekä fyysistä aktiivisuutta ja elämänlaatua. Lisäksi esitetään näkemys, että peleillä voi olla aktivoivaa ja virkistävää vaikutusta ikääntyville.

Kartoitusten avulla selvitettiin ikäihmisten kokemuksia ja näkemyksiä digitaalisten pelien pelaamiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin, millaisista peleistä ikäihmiset ovat kiinnostuneita, miten ikäihmiset itse kokevat pelien vaikuttavan itsenäiseen kotona selviytymiseen sekä miten pelit voivat virkistää mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä.

Kartoituksia toteutettiin kaksi. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin yleisellä tasolla ikäihmisten suhtautumista digitaalisiin peleihin. Vastauksia saatiin 37. Potentiaalisia vastaajia oli yli sata. Vastanneista suurin osa oli yli 75-vuotiaita. Naisia ja miehiä oli lähes saman verran. Lähes jokaisella (92 %) on käytössään tietokone. Puolet vastanneista kertoo pelaavansa säännöllisesti tietokonepelejä. Muutama vastaajista on kokeillut pelaamista erilaisilla pelikonsoleilla ja yksi vastaajista kertoo pelaavansa säännöllisesti. Puolet vastanneista pelaa jo tai olisi kiinnostunut kokeilemaan digitaalisten pelien pelaamista. Noin neljäsosa vastanneista (24 %) ei missään nimessä halua kokeilla pelien pelaamista

Ikäihmiset haluaisivat pelata pelejä mieluummin yksin kuin toisen ihmisen seurassa tai verkon välityksellä. Eniten heitä kiinnostavat pulma- ja älypelit, liikuntapelit sekä musiikkipelit. Noin kolmannes ei ole kiinnostunut peleistä.

Suurin osa vastanneista (89 %) on sitä mieltä, että digitaaliset pelit tuovat iloa ikäihmisen arkeen. Lähes kaikki (94 %) kokevat, että liikuntapelit voivat edistää ikäihmisen itsenäistä kotona selviytymistä. Ikäihmisten mielestä pelit voivat virkistää mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä. Vastanneista suurin osa (80%) on sitä mieltä, että digitaaliset pelit soveltuvat ikäihmisille.

Kyselyn vastaajat toivovat yksinkertaisia ja selkeitä pelejä, joiden ohjeet ovat äidinkielellä. He ovat kiinnostuneita peleistä, jotka kehittävät liikkumista ja muistia. Pelien tulee olla nykyisiä tarjolla olevia pelejä hitaampitempoisia ja tehtävien ratkaisemiseen tulee varata enemmän aikaa. Pelien aiheet, kuvat ja ympäristö tulee liittyä ikäihmisiä kiinnostaviin teemoihin, kuten luonto ja kotityöt.

Kyselyn vastauksia tulkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, että vastaajat edustavat vain tiettyä osaa ikäihmisistä.

Toisessa hankkeeseen kuuluvassa kartoituksessa vastaajat kokeilivat ensin pelikonsoleilla pelattavien pelien pelaamista erilaisissa tilaisuuksissa. Pelaamisen jälkeen heitä haastateltiin ja kerättiin kokemuksia. Tilaisuuksissa vastauksia saatiin 19. Vastaajat olivat iältään 60 - 92-vuotiaita. Suurin osa (72 %) vastanneista oli naisia. Pelaajat kokivat pelaamisen olevan hauskaa ja mielenkiintoista. Osa koki pelaamisen olevan haastavaa ja vaativan opettelua. Vastaajien mielestä pelaaminen oli myös fyysisesti raskasta ja verrattavissa oikeaan liikuntasuoritukseen. Pelaaminen koettiin mukavaksi ajanvietteeksi ja yhdessäoloksi.

Ikäihmisten pelitilaisuudet olivat usean eri henkilön toteuttamia. Heidän raportoimissa tilaisuuksissa pelattiin Xbox, Wii ja Nintendo -pelikonsoleilla. Pelattuja pelejä olivat mm. keilaus, keihäänheitto, aitajuoksu, pituushyppy, kiekonheitto, jalkapallo ja pöytätennis. Myös Wii-pelikonsolin tasapainolautaa ja siihen liittyviä tasapainoa harjoittavia pelejä kokeiltiin.

Seuraavassa on luettelonomaisesti tilaisuuksien ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia.

- Mahdollisuus pelata omassa tahdissa tuntui hyvältä.

- Ikäihmiset olivat innokkaita ja avoimia niin, että pelipaikalle oli halukkaita pelaajia jonoksi asti.

- Osa pelasi ja osa halusi vain katsoa ja kannustaa pelaajia. Pelaamista seurattiin tarkkaan ja kannustettiin pelaajaa yhdessä.

- Tunnelma oli iloinen ja pelaaminen ja pelaamisen seuraaminen näytti olevan mukavaa yhdessäoloa.

- Ohjaajan on hyvä tietää ja arvioida pelaajan edellytykset pelaamiseen, esimerkiksi asennon hallintaan liittyen. Pelien pelaamisessa ja kehittelyssä on tärkeä huomioida turvallisuus. Osaa peleistä on mahdollista pelata myös istuen tavallisessa tuolissa.

- Tilaisuuden alussa ikäihmisille kerrottiin digitaalisista peleistä ja näytettiin kuinka peliä pelataan.

Ensivaikutelma peliä ja pelaamista kohtaan oli ikäihmisillä hieman kielteinen ja eikä kukaan ollut aluksi halukas kokeilemaan. Kun ensimmäinen vapaaehtoinen pelaaja saatiin osallistumaan, niin muutkin ikäihmiset innostuivat pelaamisesta. Myös ikäihmiset, joiden fyysinen toimintakyky oli heikentynyt ja tarvitsivat liikkumiseen apuvälineitä, kokeilivat pelaamista.

- Ikäihmisten kokemus oli pelaamisesta positiivinen ja toiset kannustivat toisia ikäihmisiä ja osattiin iloita myös toisten onnistumisista muun muassa täyskaadoista. Lisäksi pelaaminen synnytti urheiluun liittyvää keskustelua myös muistisairaiden ikäihmisten keskuudessa

- Aluksi messuilla kävijöitä sai houkutella pelaamaan, mutta kun yksi lähti pelaamaan, sai se muutkin innostumaan.

- Yksinkertaiset ja lyhyet pelit sopivat ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

- Pelien ohjeistus tulee antaa tarkasti ennen pelin alkua ja peleihin tarvitsevia liikkeitä voisi harjoitella yhdessäkin ennen varsinaisen pelin alkamista.

- Aluksi ryhmäläiset katselivat varautuneina, mutta ensimmäisen uskaltauduttua pelaamaan, innostuivat muutkin mukaan kokeilemaan. Pelaajan ympärillä ryhmäläiset kannustivat ja aplodeerasivat hyvän suorituksen jälkeen.

- Sanallista ohjausta pelaamisessa tarvitsi lähes koko ajan. Osalle pelaajista riitti sanallinen ohjaus ja osalle täytyi ohjaajan olla auttamassa käden liikerataa.

- Pelien pelaaminen ryhmässä pitää vireyttä yllä, on yhdessä tekemistä ja toisten kannustamista.

- Peleissä tulee hyvää tasapainoharjoittelua ja kehon koordinaation harjoittelua.

- Pelaaminen oli hyvin osallistavaa ja osa pelaajista olisi toivonut, että he voisivat kokeilla tätä useamminkin.

- Tulevaisuudessa ikääntyneet ovat tottuneet enemmän teknisiin laitteisiin ja pelit tulevat olemaan yksi tärkeä osa viriketoiminnan työvälineistä.

Lähde: Arolaakso-Ahola, S., Hirvonen, J. Ja Könni, P., Etäpeliä ikääntyville, EPI -esiselvityshanke, LAPIN AMK:N JULKAISUJA, Sarja B. Raportit ja selvitykset 24/2014

Kokemuksia kännykkää liikuttamalla ohjattavasta pelistä

Kännykällä ohjattavan pelin toimivuutta tutkivassa hankkeessa oli koehenkilöinä 34 kuntoutuskeskuksen asukasta. Haastateltujen asukkaiden keski-ikä oli 86 vuotta ja vaihteluväli 70...97 vuotta. Lisäksi haastateltiin henkilökuntaa (n=10). Pelissä kännykkä toimi käsillä tai vaihtoehtoisesti jaloilla käytettävänä peliohjaimena, jolla ohjattiin pallon kulkua näyttöruudulla.

Tutkimustulosten mukaan suuri osa ikääntyneistä koki mobiilipelin soveltuvaksi niin viriketoimintaan kuin kuntoutukseenkin. Muutamaa pelaajaa lukuun ottamatta lähes kaikki kokivat pelitilanteen miellyttävänä kokemuksena.

Ainakin alkuun ohjeistuksen merkitys on suuri, tutkimustuloksista selvisi että useampikin asukas jännitti pelin kokeilemista ja oli epävarmuutta omaan osaamiseen. Kokeilun ja pelaamisen hahmottamisen jälkeen lähes kaikki kokivat pelin motivoivana ja mieltä virkistävänä kokemuksena.

Erityisesti porukassa pelaaminen, toisten kannustaminen ja kilpailu tuntuivat olevan pelaajien mieleen. Harjaantuessa pelaaja kokee onnistumisen tunteita, tämä tukee itsetuntoa, lisää kykyä toimia ja kannustaa yrittämään uudelleen.

Ryhmässä toimimisen sosiaalinen merkitys on suuri. Vaikkakin peliä pelataan yksi kerrallaan, muun ryhmän osallistuminen kannustamalla ja pienen kilpailun kehittyminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hoitajien havaintojen mukaan ryhmäkoolla on merkitystä. Liian suuressa ryhmässä oman vuoron odottelu voi aiheuttaa pitkästymistä. Pienessä ryhmässä pelaaminen ja kilpailu tuntuu motivoivan pelaajia yrittämään uudelleen. Onnistumisen tunteet ja harjaantuminen lisäävät luottamusta omaan osaamiseen.

Henkilökunta koki pääosin pelin soveltuvan hyvin kuntoutus / viriketoimintaan. Kuntoutusta ajatellen peli kehittää erityisesti kehonhallintaa ja tasapainoa, harjoittaa hienomotoriikkaa sekä käden ja silmän koordinaatiota. Viriketoiminnassa peli toimii erityisesti sosiaalisena tapahtumana, mielialan ja itsetunnon kohottajana.

Lähde: Ylinen, A., Mobillipeli ikääntyvien aktivoimisen ja kuntoutumisen apuvälineenä, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto