Tietokonepelit mukaan senioritoimintaan – unelmahöttöä vai realistinen tulevaisuudenkuva?

Olisiko mahdollista, että muutaman vuoden kuluttua Suomesta ei enää löytyisi yhtään senioritaloa tai seniorien palvelutaloa, jossa digitaalinen pelaaminen ei olisi jollain tapaa mukana yhtenä toimintamuotona. Pelaaminen on erinomainen tapa luoda ohjelmaa ja sisältöä senioritaloille sekä kehittää seniorien keskinäistä yhteistoimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Pelaamisen ympärille on myös helppo rakentaa turnaus- ja pienryhmätoimintaa. Laadukasta pelitoimintaa saa aikaiseksi jo yhdellä pelikonsolillakin, mutta pidemmälle päässeet senioritalot ovat hankkineet useita pelikonsoleita ja/tai useampia pelitietokoneita.

Pelikonsolien käyttöä voidaan pitää perustasona pelien hyödyntämisessä senioritoiminnassa. Yleisimmät pelikonsolit ovat Sonyn Playstation-, Microsoftin Xbox- ja Nintendon Wii- konsolit. Pelejä hankittaessa on järkevää selvittää senioreilta, minkälaisista peleistä he pitävät ja mitä pelejä he haluavat pelata. Toisaalta mahdollisuus kokeilla erilaisia pelejä voi herättää kiinnostuksen niihin. Pelejä valittaessa kannattaa muistaa myös moninpelit. Hyviä ovat sekä kahden pelaajan pelattavat pelit että pelit, joissa voi yhtä aikaa pelata neljä pelaajaa. Pelien keston olisi hyvä mahdollistaa pelaajien nopea kierrättäminen.

On suositeltavaa, että seniori- tai palvelutalon henkilökunnalla on ainakin perusosaamista senioritalolla pelattavista peleistä, sillä tällöin heillä on mahdollisuus opastaa senioreita pelien parissa, pelata senioreiden kanssa tai keskustella peleistä heidän kanssaan.

Turnaukset tuovat erinomaista sisältöä toimintaan. Turnauskaavioksi kelpaa yleensä ihan perinteinen pudotuspelikaavio. Yhden rupeaman turnausten lisäksi voidaan järjestää myös pitempikestoisia turnauksia tai liigoja, joissa pelejä pelataan vaikkapa yhtenä päivänä viikossa useiden viikkojen ajan. Lisäjännitystä turnauksiin saa myös pelaamalla muita senioritaloja vastaan

joko verkon välityksellä tai kutsumalla toisen senioritalon seniorit oman talon turnaukseen.

Pelaaminen on viime vuosina siirtynyt yhä enemmän mobiililaitteille. Tablettien tai älypuhelimien hankkiminen senioritalolle mahdollistaa sen, että mobiilipelaamiseen voivat ottaa osaa myös ne seniorit, joilla ei ole omaa pelaamiseen soveltuvaa mobiililaitetta. Mobiilipelien hyöty on siinä, että pelit ovat usein ilmaisia tai hyvin halpoja, joskin ne usein vaativat jossain vaiheessa lisäsisällön ostoa pelikokemuksen parantamiseksi

PC-pelaamisen mahdollistamiseksi on sopivaan tilaan hankittava useampia pelitietokoneita. PC-pelaaminen antaa mahdollisuuden entistä laajemman pelivalikoiman hyödyntämisen, sillä monet suosituimmat pelit eivät ole tarjolla konsoleille tai mobiililaitteille. PC-pelaamisen perustamiskustannukset ovat kuitenkin suuremmat kuin konsoli- tai mobiilipelaamisen. Yksi pelitietokone itsessään maksaa noin 1000 euroa ja sen lisäksi kustannuksia tulee vielä oheislaitteista (näyttö, näppäimistö, hiiri, kuulokkeet) ja peleistä. Lisäksi PC-pelaaminen vaatii tilaa ja tarpeeksi hyvän nettiyhteyden.

Tällainen pelitoiminta tavoittaisi hyvin nekin seniorit, joilla ei ole mahdollisuutta hankkia pelaamiseen soveltuvaa tietokonetta kotiin. Senioritalo voi olla heille ainoa paikka PC-pelien harrastamiseen. Myös seniorit, joilla on pelaamiseen soveltuva tietokone kotonaan, ovat todennäköisesti kiinnostuneet tällaisesta pelipaikasta, sillä muulla tavoin heillä ei juuri ole mahdollisuuksia päästä samaan tilaan pelaamaan toisten senioreiden kanssa yhdessä.

Tietokoneiden avulla voidaan pelata myös joukkuepelejä, joihin pääsee kerrallaan pelaamaan tietokoneiden määrästä riippuen isompi joukko senioreita. Joukkuepelit ovat parhaimmillaan toisten senioreiden kanssa pelattuna, joten tietokoneilla ryhmätoiminnan järjestäminen hoituu melkeinpä itsestään. Saatavilla on useita ilmaisia moninpelejä, joten pelaaminen on mahdollista ilman jatkuvaa pelien ostamista. Hyviä esimerkkejä suosituista ja ilmaisista joukkuepeleistä ovat MOBA (Multiplayer Online Battle Arena) -pelit, League of Legends ja Dota 2.

Mitä mieltä sinä olet?

Artikkeli tekemisessä on hyödynnetty Nuorisotyö pelaa -julkaisussa olevan Pelien hyödyntäminen nuorisotalolla -artikkelia, jonka on kirjoittanut Miika Pulkkinen. Verke – Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus.

Seniorien pelikulttuuri ja sen kehittäminen

Nuorten pelaamista ja pelikulttuuria on pohdittu kahdessa hiljattain julkaistussa oppaassa tai kirjassa Nuorisotyö pelaa ja Peikasvattajan käsikirja.

Nuorisotyö pelaa -kirjan tarkoitus on tarjota käytännön toimintaesimerkkien avulla näkökulmia ja työkaluja siihen, miten kuka tahansa meistä voi edistää positiivista pelikulttuuria nuorten parissa tehtävässä työssä.

Peikasvattajan käsikirja on tarkoitettu avuksi kaikenlaisille pelikasvattajille. Sen kohderyhmänä ovat niin vanhemmat, koulut, kirjastot, nuorisotoimet kuin muutkin tahot, jotka kohtaavat lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka pelaavat. Kirjan tarkoituksena on antaa asiantuntevaa, tutkimukseen ja kokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä, mistä pelaamisessa ja siihen liittyvissä ilmiöissä on kyse.

Vaikka yleensä ajatellaan, että aikuiset opettavat lapsia ja nuoria tai lapset ja nuoret oppivat aikuisilta, niin näiden raporttien selailu sai pohtimaan, mitä seniorit voisivat oppia nuorilta tietokonepeleistä ja niiden hyödyntämisestä senioreiden toiminnassa.

Tule mukaan lukemaan näitä julkaisuja senioreiden näkökulmasta ja pohtimaan senioreiden pelikulttuuria ja sen kehittämistä niiden avulla. Voit osallistua kommentoimalla tätä blogipostausta tai tulemalla mukaan Linked In -palvelussa toimivaan Senioripelaajat -keskusteluryhmään.

Senioripelaajat ovat erilaisia

Karkealla tasolla senioreista voisi erottaa ryhmän, jolla on kaikin puolin hyvät edellytykset pelata kiinnostuksensa mukaan minkälaisia tietokonepelejä tahansa, ja ryhmän, joilla jokin seuraavista tekijöistä tai niiden yhdistelmä heikentää pelaamisen edellytyksiä

- näön heikentymisestä johtuvat vaikeudet tarkentaa kohteeseen, nähdä värejä ja kontrasteja sekä sopeutua erilaisiin valaistusolosuhteisiin

- heikentynyt kuulo

- muistin, keskittymisen, havaintojen tekemisen ja ongelmanratkaisun heikentyminen

- motoristen taitojen, tasapainon ja liikkuvuuden heikentyminen.

Eri tekijöiden vaikutuksia tietokonepelien pelaamiseen voisi kuvata jollakin asteikolla, esimerkiksi, ei ollenkaan, vain vähän, jonkin verran, paljon, erittäin paljon.

Tietokonepelien valinnan ja pelaamisen lisäksi näillä tekijöillä on vaikutuksia ainakin senioripelaajien keskinäisen kokemustenvaihdon järjestämiseen, yhdessä pelaamiseen, pelaamisesta kiinnostuneiden senioreiden opastamiseen, neuvomiseen ja tukemiseen, pelien esittelyyn ja markkinointiin sekä uusien pelien kehittämiseen.

Miltä tällainen ryhmittely tai segmentointi tuntuu?

Senioripelaajien ryhmät tai kerhot

Tietokonepeleistä ja niiden pelaamisesta kiinnostuneiden senioreiden kannattaisi perustaa Senioripelaajien -ryhmiä tai kerhoja, joissa esitellään ja arvioidaan pelejä senioreiden näkökulmasta, kerrotaan omista pelikokemuksista, näytetään, miten eri pelejä pelataan, perehdytään yhdessä uusiin peleihin ja opetellaan pelaamaan niitä. Joitakin tarkoitukseen sopivia pelejä, kuten esimerkiksi Civilization -peliä ja muita vuoropohjaisia pelejä, voidaan pelata palavereissa siten, että keskustellaan ja suunnitellaan yhdessä toimenpiteitä ja etenemistä pelissä ja toteutetaan suunnitelmat saman tien. Palavereissa voidaan myös organisoida netin kautta tapahtuvaa moninpelien pelaamista. Myös pienimuotoisten seniorilanien järjestäminen ryhmässä voisi olla kokeilemisen arvoista.

Yhteisen kiinnostuksen ja harrastuksen avulla Senioripelaajien kerho voi lisätä yhdessä olemista, yhdessä tekemistä, keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

Yli 25% Enter ry:n jäsenilleen tekemään pelikyselyyn vastanneista jäsenistä (n=125) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että ovat kiinnostuneita senioripelaajien toimintaryhmästä tai kerhosta. Lisäksi yli 65% vastaajista toivoi senioreille tarkoitettua tietokonepelien opastusta ja neuvontaa. Pelikyselyn tuloksia pääsee katsomaan tästälinkistä. ENTER ry on yhdistys eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville ihmisille, joita tietotekniikka kiinnostaa.

Mitä mieltä sinä olet tällaisesta ryhmästä tai kerhosta?

Senioripelaajille on perustettu Linked In -palvelussa toimiva keskusteluryhmä Senioripelaajat – Seniorgamers. Ryhmän esittelysivulle pääsee edellä olevasta linkistä. Ryhmä on suljettu ryhmä, joten vain jäsenet pääsevät näkemään keskustelut ja osallistumaan niihin. Ryhmään voi tulla mukaan klikkaamalla esittelysivulla olevaa Join -painiketta. Jäseneksi ilmoittautumisen yhteydessä kerrotaan lyhyesti muutamalla lauseella, mikä tietokonepeleissä kiinnostaa, mitä tietokonepelit merkitsevät itselle, mistä pelaamiseen liittyvistä asioista haluaisi keskustella muiden kanssa, minkälaisissa tietokonepeleihin liittyvissä asioissa voisi neuvoa muita ja minkälaisia tietokonepelejä ja pelaamista koskevia kysymyksiä haluaisi esittää ryhmän muille jäsenille.

Senioreiden pelaamista käsitteleviä tutkimuksia, artikkeleita, kirjallisuutta ja muita tietolähteitä.

Tähän mennessä netistä löytämiäni ulkomaisia artikkeleita

Allairea, J.C., McLaughlin, A.C., Trujilloa, A., Whitlocka, L.A, LaPortea, L., Gandyb, M., Successful aging through digital games: Socioemotional differences between older adult gamers and Non-gamers, Computers in Human Behavior, Volume 29, Issue 4, July 2013, Pages 1302–1306

Almeida, O.P., Yeap, B.B. , Alfonso, H., Hankey, G.J., Flicker,L., Norman, P.E., Older Men Who Use Computers Have Lower Risk of Dementia

Anguera, J.A., Boccanfuso, J., Rintoul, J. L., Al-Hashimi, O., Faraji, F., Janowich, J., Kong, E., Larraburo, Y., Rolle, C., Johnston, E. & Gazzaley, A., Video game training enhances cognitive control in older adults, Nature 501, 97–101 (05 September 2013) doi:10.1038/nature12486

Ballesteros,S., Prieto, A., Mayas, J., Toril, P., Pita, C., Ponce de León, L., Reales. J.M., Waterworth ,J., Brain training with non-action videogames enhances aspects of cognition in older adults: a randomizedcontrolled trial., Front Aging Neurosci. 2014 Oct 14;6:277. doi: 10.3389/fnagi.2014.00277. ECollection 2014.

Basak, C., Boot W.R., Voss, M.W., Kramer, A.F., Can training in a real-time strategyvideo game attenuate cognitive decline in older adults? , Psychol Aging. 2008 Dec;23(4):765-77.

Binder, J.C., Zöllig, J, Eschen, A., Mérillat, S., Röcke, C., Schoch, S.F., Jäncke, L. and Martin, M., Multi-domain training in healthy old age: Hotel Plastisse as an iPad-based serious game to systematically compare multi-domain and single-domain training, Front. Aging Neurosci., 23 July 2015

Blocker, K.A., Wright, T.J., Boot, W.R., Gaming preferences of aging generations, Gerontechnology 2014; 12(3):174-184

Blumen, H.M., Gopher, D., Steinerman, J.R. and Stern, Y.,  Training cognitive control in older adults with the space fortress game: the role of training instructions and basic motor ability, Front. Aging Neurosci., 11 November 2010

Boot, W.R., Champion, M., Blakely, D.P., Wright, T., Sounders, D.J. and Charness, N., Video games as a mean to reduce age-related cognitive decline: attitudes, compliance and effectiveness,  www.frontiersin.org, February 2013, Volume 4

Chambon, C., Herrera, C., Romaiguere, P., Paban, V., Alescio-Lautier, B., Benefits of computer-based memory and attention training in healthy older adults., Psychology and Aging, Vol 29(3), Sep 2014, 731-743.

Gerling, K.M., Schild, J., Masuch, M., Exergame design for elderly users: The case study of SilverBalance

Green, C.S., Seitz, A.R. The Impacts of Video Games on Cognition (and How the Government Can Guide the Industry), Policy Insights from the Behavioral and Brain Sciences 2015, Vol. 2(1) 101–110

Hanel, D.M., Bai, Y., Wunderlich, S.M., The effect of active video games on the heart rate of older adults, Healthy Aging Research 2015, 4:10

Kaufman, D., Sauvé, L., Renaud, L., Sixsmith, A. Mortenson, B., Older Adults’ Digital Gameplay: Patterns, Benefits, and Challenges, Simulation & Gaming, 2016

Kueider, A.M., Parisi, J.M., Gross, A.L., Rebok, G.W., Computerized Cognitive Training withOlder Adults: A Systematic Review, Department of Mental Health, Johns Hopkins University Bloomberg School of Public Health, Baltimore, Maryland, United States of Americ

Loos, E., Designing meaninful intergenerational digital games,  2014

Nap, H.H., Ijsselsteijn, W.A., deKort, Y.A.W., Age differences in association with digital gaming, 2009

Nap, H.H., Kort, Y.A.W., Ijsselsteijn, W.A., Senior gamers: Preferences, motivations and needs, Gerontechnology, Vol.8, No4, 2009

Schutter, B. and Vandenabeele, V., Meaningful play in elderly life, 2008

Toril, P., Reales, J. M., Ballesteros, S., Video game training enhances cognition of older adults: A meta-analytic study. Psychology and Aging, Vol 29(3), Sep 2014, 706-716

Zelinski, E.M., Reyes, R., Cognitive benefits of computer games for older adults, Gerontechnology, Vol.8, No4, 2009

Suomalaisia tutkimuksia, raportteja ja opinnäytteitä

Arolaakso-Ahola, S., Hirvonen, J., ja Könni, P., Etäpeliäikääntyville, EPI -esiselvityshanke, Lapin AMK:n julkaisuja, Sarja B, Raportit ja selvitykset 24/2014.

Haapanen, J., IKÄÄNTYNEIDEN HUOMIOKYKYÄ AKTIVOIVIEN MOBIILIPELIEN KÄYTTÄJÄ JAKÄYTETTÄVYYSKOKEMUKSIA, Satakunnan ammattikorkeakoulu

Hoitotyön koulutusohjelma, Huhtikuu 2014

Holappa, N., FlowFactory Oy:n Brain Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaus, Prizztech Oy, Living lab – käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan

Hämynen, T., Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilun raportti 15.4.2013

Toivola, J., Ikäihmisten aktiivisuus ja hyvinvointi paremmaksi konsolipelienavulla. Turun ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiteknologia, 2014

Tuohimaa. I., Digipelaaminen ja seniorit - Case ENTER ry, Opinnäytetyö, Toukokuu, 2016, Laurea-ammattikorkeakoulu, Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma

Ylinen, A., MOBIILIPELI IKÄÄNTYVIEN AKTIVOIMISENJA KUNTOUTUMISEN APUVÄLINEENÄ ,Satakunnan ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Toukokuu 2012

Tutkimus- ja kehitysprojekteja

Kansainvälisessä Join-In nimisessä tutkimus- ja kehitysprojektissa tavoitteena on ollut selvittää vanhusten toiveita ja asenteita tietotekniikkaa ja digitaalisia pelejä kohtaan. Yhtenä näkökulmana projektissa on pohdittu sitä, minkälaisia tietokonepelejä senioreille pitäisi suunnitella. Pelejä koskevia tuloksia esitellään Designing a game for seniors -sivulla,jonne pääsee tästä linkistä.

Join In -projektin virallinen sivu löytyy tästä linkistä. 

Mitä muita artikkeleita ja kirjallisia tietolähteitä on saatavilla? Lähteistä voi kertoa tämän blogipostauksen kommenttien avulla.

Miten senioreille kannattaa esitellä Civilization 4 -tietokonepeliä ja sen pelaamista?

Esittelen Civilization 4 -strategiapeliä ja sen pelaamista tietokonepeleistä kiinnostuneille senioreille Enter Ry:n järjestämässä tilaisuudessa 3.12.2014 Helsingissä. ENTER ry on yhdistys eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville ihmisille, joita tietotekniikka kiinnostaa.

Itse olen pelannut Civilization pelejä vuodesta 1996 lähtien. Eniten olen pelannut Civilization 2 peliä, josta innostuin aikanaan niin, että asentamisen jälkeen ensimmäinen yökin meni pelatessa. Civilization 4 -peliä olen pelannut muutaman vuoden ja Civilization V -peliä vasta tämän vuoden alkupuolelta lähtien. Sen sijaan Civilization 3 -peli jäi aikanaan vain kokeilun asteelle.

Pelin esittely on tarkoitettu senioreille, jotka eivät tunne esiteltävää peliä ollenkaan. Esittelyn tarkoituksena on antaa osanottajille yleiskuva pelistä ja sen pelaamisesta niin, että he ymmärtävät pelin idean, pystyvät arvioimaan sen kiinnostavuutta ja sopivuutta itselleen ja osaavat aloittaa pelaamisen, jos niin haluavat.

Esittelytilanteessa osanottajat voivat seurata näyttöruudun tapahtumia heijastettuna videoprojektorilla valkokankaalle. Osanottajia rohkaistaan esittämään kysymyksiä koko esittelyn ajan. 

Esittely lähtee liikkeelle pelin perusideasta – oman sivilisaation rakentamisesta kivikaudesta avaruusaikaan.

Ensimmäiseksi esittelen pelin aloittamisen ja sen yhteydessä tehtävät, peliin vaikuttavat valinnat käynnistämällä uuden pelin, tekemällä valinnat ja selostamalla niitä valinta kerrallaan. Alussa tehtäviä valintoja ovat

- maailman luonnon olosuhteet määrittelevä karttatyyppi, joka voi olla mm. maapallon kaltainen useasta mantereesta koostuva, saaristo, tai yksi laaja mantere

- maailman koko, ilmasto ja merenpinnan korkeus

- sivilisaatio, joka vaikuttaa siihen, mitä teknologioita lähtötilanteessa on käytettävissä, onko sivilisaatio esimerkiksi laajentumishakuinen, organisoitunut, agressiivinen, yritteliäs vai taloutta toiminnassaan painottava ja minkälaisia erikoisyksiköitä sillä on käytössään

- pelin vaikeusaste ja pelin etenemiseen vaikuttava pelinopeus.

Tämän jälkeen peli käynnistyy ja näkyviin tulee pelinäyttö, jossa on näkyvissä pieni kulmikas pala maastoa, uudisasukas, soturi, tietoa tilanteesta ja aktivoituna olevasta hahmosta sekä toimintopainikkeita. Pelinäytön avulla esitellään peliä ja pelaamisen perusteita kertomalla, että

- uudisasukkaan avulla perustetaan uusia kaupunkeja, joita sitten lähdetään kehittämään

- sotilaat puolustavat uudisasukasta ja kylää vihollisia vastaan

- sotilaan ja uudisasukkaan avulla voidaan myös tutkia ympäröivää maailmaa

- sotilasta ja uudisasukasta liikutellaan valitsemalla hahmo kohdistamalla siihen hiiri ja napsauttamalla vasenta painiketta

- hahmojen liikuttelun avulla saadaan myös uusia alueita näkyviin

- valittuna olevaa hahmoa liikutellaan viemällä hiiren kohdistin haluttuun kohtaan maastoa ja painamalla hiiren oikeaa näppäintä

- pelinäyttöä voidaan zoomata hiiren rullan avulla niin, että hahmoja, rakenteita ja maastoa voidaan tarkastella tarkemmin tai katoa yleisempää tilannekuvaa

- maaston eri kohtien ominaisuudet saadaan näkyviin viemällä hiiren osoitin haluttuun kohtaan, jolloin saadaan tietoa siitä, mitä tuotantoa ja raaka-aineita kyseisestä kohdasta on saatavilla

- uusia maastokohtia saadaan esiin liikuttamalla sotilasta ja uudisasukasta kartalla

- vuoro päätetään klikkaamalla punaista enter -painiketta

Ensimmäinen kaupunki kannattaa perustaa mahdollisimman nopeasti viemällä uudisasukas haluttuun kohtaan ja painamalla näytöllä olevaa Rakenna kaupunki -painiketta. Painikkeen painamisen jälkeen esiin tulee näyttö, johon voi kirjoittaa haluamansa kaupungin nimen.

Kaupungin perustamisen jälkeen kysytään, mitä kaupunkiin halutaan rakentaa. Aluksi valittavana ovat soturi, uudisasukas, työntekijä, varuskunta. Pelin edetessä valittavana olevien asioiden määrä lisääntyy. Valittavina oleviin asioihin voidaan vaikuttaa tutkimalla erilaisia asioita.

Rakentamisvalinnan jälkeen kysytään, mitä halutaan lähteä tutkimaan. Valittavana ovat aluksi muuraus, pronssivalu, mystiikka, purjehdus, metsästys ja karjankasvatus. Rakentaminen ja tutkiminen kestävät useamman vuoron ajan.

Työntekijän valmistuttua on sille annettava ensimmäinen tehtävä. Tehtävä valitaan saatavilla olevien raaka-aineiden ja haluttujen vaikutusten perusteella. Kaivostoiminnan avulla lisätään tuotantoa, pientiloja perustamalla saadaan tuloja, maatiloja perustamalla lisätään ruokatuotantoa ja teitä rakentamalla helpotetaan liikkumista. Pelin edetessä esiin tulee uusia raaka-aineita ja uusia tehtäviä.

Työntekijän valmistuttua tulee uusina rakentamisen mahdollisuuksina valittaviksi entisten lisäksi, suojamuuri, pyramidi, tiedustelija ja uudisasukas. On päätettävä, mitä lähdetään rakentamaan seuraavaksi. Valinnat vaikuttavat pelin tulevaan kulkuun.

Rakentamalla uusia uudisasukkaita voidaan perustaa uusia kaupunkeja ja laajentaa omaa sivilisaatiota. Rakentamalla sotilaita, saadaan turvaa rosvoja tai toisten sivilisaatioiden hyökkäyksiä vastaan. Sotilaat mahdollistavat myös toisten sivilisaatioiden valloittamisen ja niiden avulla voidaan suojella uusien kaupunkien paikkoja etsiviä uudisasukkaita. Tiedustelijan avulla voidaan tutkia ympäristöä. Rakentamalla lisää työntekijöitä voidaan lisätä tuotantoa. Pyramidien ja muiden maailman ihmeiden avulla saadaan erilaisia etuja.

Ensimmäisen työntekijän rakentamisen aikana osanottajille näytettään, miten ympäristöä tutkitaan sotilaan avulla. Samalla etsitään sopivaa paikkaa toiselle kaupungille. Ympäristöön perehtymisen aikana vastaan voi tulla vaarallisia eläimiä, pieniä kyliä tai toisten sivilisaatioiden edustajia. Toimintavaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia selostetaan näiden tilanteiden yhteydessä.

Esittelijä jatkaa pelin pelaamista jonkin aikaa ja selostaa samalla, mitä tekee ja miksi.

Lopuksi osanottajien annetaan kokeilla pelaamista. Palaamalla aloitusmenuun osanottajille annetaan mahdollisuus kokeilla pelin aloitukseen liittyvien valintojen tekemistä, ensimmäisen kaupungin paikan valintaa, kaupungin perustamista, rakentamiseen ja tutkimiseen liittyvien valintojen tekemistä ja ympäristön tutkimista sotilaan liikuttamisen avulla.

Miltä pelin esittely tällä tavalla tuntuu? Miten sitä voisi parantaa? Aikaa yhteen esittelykierrokseen on 30...40 minuuttia.

Minkälaiset tietokonepelit sopivat senioreille ja minkälaisia pelejä seniorit haluavat pelata?

Senioreiden pelaamista käsittelevissä artikkeleissa esitettään usein näkemys, että nykyisin tarjolla olevat pelit on pääosin tehty nuorille ja ne eivät aiheidensa, sisältöjensä ja pelaajille asettamiensa vaatimusten takia kiinnosta tai sovi senioreille. Samalla esitetään näkemys, että senioreille pitäisi kehittää omia pelejä.

Yhtä oikeaa vastausta otsikon kysymykseen ei mielestäni ole, sillä seniorit ovat erilaisia kuten aikaisemmassa postauksessa otsikolla Minkälaiset edellytyksen senioreilla on tietokonepelien pelaamiseen? tuodaan esiin. Esimerkiksi minulle sopivat erinomaisesti monet nykyisin tarjolla olevat pelit, kuten esimerkiksi Civilization, XCOM Ufo unknown, Mass effect tai Company of heroes.

Senioreille sopivia pelejä on pohdittu kolmivuotisessa tutkimus- ja kehitysprojektissa nimeltään Join-In, jossa suomalainen HappyWise niminen yritys oli mukana. Projektin tavoitteena oli tutkia vanhusten toiveita ja asenteita tietotekniikkaa ja digitaalisia pelejä kohtaan. Projektin tuloksista kerrotaan lyhyesti HappyWisen nettisivuilla. Tuloksista kerrottaessa tuodaan esiin, että vanhukset toivoivat saavansa pelata erityisesti hyötypelejä, joiden avulla voisi esimerkiksi ehkäistä dementiaa ja muistiongelmia, suhtautuivat myönteisesti liikunnallisiin peleihin, kokivat pelaamisen viihdyttävänä ja nautinnollisena ja olivat kiinnostuneita erityisesti hyvinvointinsa parantamisesta pelaamisen avulla.

Mitä mieltä sinä olet? Miten hyvin nykyisin tarjolla olevat pelit sopivat senioreille? Minkälaisia pelejä senioreiden kannattaisi pelata? Mitä ja minkälaisia pelejä senioreiden on helppo pelata, jos pelin aihe ja sisältö kiinnostaa? Minkälaisia pelejä senioreille kannattaisi kehittää?

Minkälaiset edellytyksen senioreilla on tietokonepelien pelaamiseen?

Senioreiden edellytykset pelata tietokonepelejä vaihtelevat erittäin paljon. Toisessa ääripäässä ovat seniorit, joiden toimintakyky iästä riippumatta on tietokonepelien pelaamisen näkökulmasta erinomainen. He pystyvät pelaamaan kaikkia heitä kiinnostavia pelejä oma-aloitteisesti ja omatoimisesti nuorempien tapaan. Toisessa päässä ikä on tuonut mukanaan näköön, kuuloon, muistiin ja motorisiin taitoihin liittyviä rajoitteita, jotka vaikeuttavat joidenkin pelien pelaamista ja saattavat tehdä pelien pelaamisen osittain tai jopa kokonaankin mahdottomaksikin. Toisille tietokoneet ja niiden monipuolinen käyttö on ennestään tuttua, mutta toiset ovat käyttäneet tietokoneita vain vähän tai eivät ollenkaan. Toiset ovat lastensa pelaamista seuratessaan tutustuneet peleihin ja pelaamiseen. Tosille tietokonepelit taas ovat tuntemattomia, vieraita, outoja ja ehkä vähän pelottaviakin.

Myös kiinnostuksessa tietokonepeleihin ja niiden pelaamiseen, kiinnostuksessa eri tyyppisiin peleihin ja kiinnostuksessa eri laitteilla pelaamiseen voi olla suuriakin eroja.

Pelaamisen edellytysten kanalta senioreita ei kannatakaan niputtaa yhdeksi massaksi vaan jaotella heidät erilaisiin ryhmiin tai segmentteihin niin tietokonepelien pelaamisen, senioripelaajien keskinäisen kokemustenvaihdon, yhdessä pelaamisen, pelaamisesta kiinnostuneiden senioreiden opastamisen, neuvomisen ja tukemisen, pelien esittelyn ja markkinoinnin kuin uusien pelien kehittämisenkin kannalta.

Mitä nämä senioreiden ryhmät tai segmentit voisivat olla? Mitä muita tekijöitä edellä kuvattujen lisäksi olisi hyvä ottaa huomioon ryhmiä tai segmenttejä muodostettaessa?

Senioripelajat – Senior gamers -blogin tarkoitus ja blogissa käsiteltävät aiheet

Senioripellaajat – Senior gamers -blogissa käytävän keskustelun, kokemustenvaihdon, ideoinnin ja kehittelyn mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi

- tietokonepelit senioreiden harrastuksena ja ajanvietteenä

- tietokonepelien pelaamisen edut ja hyödyt senioreiden kannalta
- minkälaiset pelit sopivat senioreille ja mitä erilaiset pelit vaativat niiden pelaajilta

- tarjolla olevien pelien esittely, tarkastelu ja arviointi senioreiden tarpeiden ja toiveiden näkökulmasta

- yksittäisiin peleihin ja niiden pelaamiseen liittyvä kokemustenvaihto ja neuvonta

- tietokonepelien pelaamisen hyödyntäminen senioreiden ajattelutaitojen, muistin ja toimintakyvyn ylläpidossa

- tietokonepelien ja pelaamisen käyttö senioreiden aktiivisuuden, yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen kehittämisessä
- mitä tutkimukset kertovat senioreista tietokonepelien pelaajina ja tietokonepelien hyödyllisyydestä senioreille.

Mitä muita aiheita ja kysymyksiä blogissa kannattaisi käsitellä?

Jos sinulla on tietoa, ideoita, mielipiteitä, näkemyksiä tai kokemuksia Senioripelaajat -blogissa käsiteltävistä teemoista, niin tule mukaan blogiin kirjoittajaksi. Voit osallistua ja auttaa niin Senioripelaajat -blogin kuin siinä julkaistujen yksittäisten kirjoitustenkin kehittämisessä myös kommentoimalla kirjoituksia. Kommentoinnin voi tehdä myös anonyymisti. Kysymykset, aihe-ehdotukset ja vinkit tietolähteistä ovat myös erittäin tervetulleita.