Senioreille,
jotka toimintakykynsä puolesta pystyvät halutessaan pelaaman
minkälaisia tietokonepelejä tahansa, tietokonepelit ovat
ensisijaisesti hauskaa ajanvietettä. Tieteellisissä julkaisuissa on
kuitenkin alkanut esiintyä näkemyksiä, joiden mukaan myös
tavanomaisten seikkailu-, toiminta- ja strategiapelien avulla voidaan
sivutuotteena ylläpitää ja kehittää senioreiden toimintakykyä.
Iäkkäämmille
ikäihmisille ja vanhuksille tietokonepelit voivat ajanvietteen
ohella olla myös väline tietoisesti ylläpitää ja kehittää
muistia, tiedonhallintaa ja muita toimintakykyyn liittyviä
ominaisuuksia. Seikkailu-, toiminta- ja stratejiapelien pelien
sijasta ikäihmiset ja vanhukset tyypillisesti pelaavat erilaisia
pulma ja älypelejä, liikuntapelejä ja erityisesti iäkkäämmille
tehtyjä muistia ja toimintakykyä kehittäviä pelejä (muistipelejä, braingames).
Seuraavassa
tuodaan esiin muutamien tutkimusten tai selvitysten avulla saatuja
kokemuksia ja näkemyksiä yli 70 vuotiaiden ikäihmisten ja
vanhusten kokemuksista.
Erään
muistipelin hyötyjä ikäihmisille
Brain
Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaukseen osallistui 22 iältään
71–91-vuotiasta ikäihmistä, joista osalla oli lievä
muistisairaus.
Yli
puolet testaukseen osallistuneista uskoi pelaamisella olleen
myönteisiä vaikutuksia muistitoimintojen ylläpitoon ja
kehittämiseen. Yli kaksi kolmasosaa ikäihmisistä ajatteli
pelaamisen olevan hyvä ja mielekäs keino muistin ylläpitoon ja
kehittämiseen. Ikäihmiset pitivät itsensä haastamista tärkeänä.
Muistipeli
koettiin yhdeksi hyväksi aktivointikeinoksi. Pelaamisen ajateltiin
lisänneen ikääntyneiden itseluottamusta ja tarjonneen onnistumisen
elämyksiä, joiden koettiin vaikuttavan myönteisesti myös
elämänlaatuun. Ikääntyneiden innostuneisuus oli ollut selkeästi
havaittavissa, ja se oli tarttunut helposti pelaajasta toiseen.
Pelaamisen todettiin mahdollistaneen käden- ja hahmottamistaitojen
ylläpitoa ja kehittämistä. Lisäksi pelaamisen ajateltiin
kehittäneen jonkin verran myös ikääntyneiden keskittymiskykyä.
Niin ikäihmiset kuin henkilökunta koki pelaamisen lisänneen
erittäin paljon keskinäistä yhteistyötä.
Testaus
osoitti, että peli soveltuu ikääntyneiden virikkeeksi ja tukee
kognitiivisen toimintakyvyn ja muistin ylläpitoa.
Pelaaminen
voisi tarjota myös yksinäisille ikäihmisille sisältöä ja
ajanvietettä arkeen. Pelaamisen todettiin lisänneen ikäihmisten
itseluottamusta ja tarjonneen ikäihmisille tärkeitä onnistumisen
elämyksiä, joiden koettiin parantavan myös elämänlaatua.
Pelaamisen myötä ikäihmisten kiinnostus pelejä kohtaan kasvoi.
Lähde:
Holappa, N., Flow Factory Oy:n Brain Farmer -muistipelisovelluksen
tuotetestaus, Prizztech Oy, Living lab – käyttäjälähtöistä
hyvinvointia Satakuntaan.
Xbox
360 kinect -pelikonsolin kokeilu
Käpyrinne
ry:n Vahvaksi verkossa -projektin raportissa tarkastellaan Xbox
kinetic -konsolin käytön soveltuvuutta ikäihmisten sosiaalisten
toimintatuokioiden järjestämiseen, fyysisen kunnon ylläpitämiseen
ja kognitiivisten toimintojen harjoitteluun.
Raportin
yhtenä lähtökohtana on näkemys, että videopelaaminen tuottaa
mielihyvän kokemuksia, joita yhdessä toisten kanssa pelaaminen
vielä voimistaa. Mielihyvällä, hyvällä ololla ja virkeydellä
puolestaan on merkitystä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin
kokemisen kannalta.
Toisena
lähtökohtana on käsitys siitä, että urheilu- ja fitness -pelien
pelaamisella on vaikutusta myös fyysiseen kuntoon ja terveyteen.
Kokeiluun
osallistuvat seniorit jaettiin virkistysryhmään, jossa tutkittiin
mielekkäiden ja hauskojen toimintatuokioiden järjestämistä, ja
liikuntaryhmään, jossa tutkittiin pystytäänkö pelien avulla
vaikuttamaan ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn ja erityisesti
tasapainon ylläpitämiseen helpolla ja hauskalla tavalla.
Liikuntaryhmässä pelattiin keilailu-, kiekonheitto- , koskenlasku-
ja akvaariopelejä. Virkistysryhmässä pelattiin kilpailu-,
liikunta- ja aivojumppapelejä kuten esimerkiksi koskenlasku,
tikanheitto, laskettelu, keilailu ja matematiikan laskutehtävät.
Seuraavassa
on poimintoja esiin nousseista myönteisistä asioista:
-
Videopelien pelaaminen koettiin hauskana toimintana
-
Paransi ikäihmisten itseluottamusta uusien teknologioiden käyttäjinä
-
Ryhmssä pelaaminen on mukavaa ja antaa myönteisen sosiaalisen
kokemuksen
-
Pelaaminen on kannustava väline liikuntaan
-
Liian helppo pelitaso ei tunnu kiinnostavalta vaan pelissä on oltava
sopivasti haasteita
-
Kannustava palaute pelisuoritusten jälkeen tuntuu hyvältä
-
Liikuntapelien pelaaminen virkistää ja tuo hyvän olon tunteen,
joka voi säilyä pidempäänkin.
Tulosten
tulkinnassa on otettava huomioon mm. osanottajamäärän pienuus ja
koostumus. Virkistysryhmässä oli neljä yli 70 vuotiasta miestä ja
liikuntaryhmässä viisi yli 80 vuotiasta naista. Johtopäätöksiä
tehtäessä kannattaa muistaa, että seniorit ovat monessa suhteessa
erilaisia ja muodostavat pelaamisen kannalta hyvin erilaisia
kohderyhmiä.
Lähde:
Hämynen, T., Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilun raportti
15.4.2013
Liikunta-
ja tasapainopelit
Etäpeliä
ikääntyville - EPI -esiselvityshankkeen julkaisussa selostetaan
senioreiden pelaamista koskevan kartoitusten tuloksista ja kerrotaan
kokemuksista, jotka on saatu senioreille tarkoitetuista erilaisista
pelitilaisuuksista.
Tutkimustuloksiin
viitaten todetaan, että liikunta- ja tasapainopelien avulla
toteutetut interventiot ovat parantaneet ikäihmisten tasapainoa,
kävelynopeutta ja ketteryyttä sekä fyysistä aktiivisuutta ja
elämänlaatua. Lisäksi esitetään näkemys, että peleillä voi
olla aktivoivaa ja virkistävää vaikutusta ikääntyville.
Kartoitusten
avulla selvitettiin ikäihmisten kokemuksia ja näkemyksiä
digitaalisten pelien pelaamiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin,
millaisista peleistä ikäihmiset ovat kiinnostuneita, miten
ikäihmiset itse kokevat pelien vaikuttavan
itsenäiseen kotona selviytymiseen sekä miten pelit voivat virkistää
mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä.
Kartoituksia
toteutettiin kaksi. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin yleisellä
tasolla ikäihmisten suhtautumista digitaalisiin peleihin. Vastauksia
saatiin 37. Potentiaalisia vastaajia oli yli sata. Vastanneista
suurin osa oli yli 75-vuotiaita. Naisia ja miehiä oli lähes saman
verran. Lähes jokaisella (92 %) on käytössään tietokone. Puolet
vastanneista kertoo pelaavansa säännöllisesti tietokonepelejä.
Muutama vastaajista on kokeillut pelaamista erilaisilla
pelikonsoleilla ja yksi vastaajista kertoo pelaavansa säännöllisesti.
Puolet vastanneista pelaa jo tai olisi kiinnostunut kokeilemaan
digitaalisten pelien pelaamista. Noin neljäsosa vastanneista (24 %)
ei missään nimessä halua kokeilla pelien pelaamista
Ikäihmiset
haluaisivat pelata pelejä mieluummin yksin kuin toisen ihmisen
seurassa tai verkon välityksellä. Eniten heitä kiinnostavat pulma-
ja älypelit, liikuntapelit sekä musiikkipelit. Noin kolmannes ei
ole kiinnostunut peleistä.
Suurin
osa vastanneista (89 %) on sitä mieltä, että digitaaliset pelit
tuovat iloa ikäihmisen arkeen. Lähes kaikki (94 %) kokevat, että
liikuntapelit voivat edistää ikäihmisen itsenäistä kotona
selviytymistä. Ikäihmisten mielestä pelit voivat virkistää
mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä. Vastanneista suurin osa (80%)
on sitä mieltä, että digitaaliset pelit soveltuvat ikäihmisille.
Kyselyn
vastaajat toivovat yksinkertaisia ja selkeitä pelejä, joiden ohjeet
ovat äidinkielellä. He ovat kiinnostuneita peleistä, jotka
kehittävät liikkumista ja muistia. Pelien tulee olla nykyisiä
tarjolla olevia pelejä hitaampitempoisia ja tehtävien
ratkaisemiseen tulee varata enemmän aikaa. Pelien aiheet, kuvat ja
ympäristö tulee liittyä ikäihmisiä kiinnostaviin teemoihin,
kuten luonto ja kotityöt.
Kyselyn
vastauksia tulkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, että vastaajat
edustavat vain tiettyä osaa ikäihmisistä.
Toisessa
hankkeeseen kuuluvassa kartoituksessa vastaajat kokeilivat ensin
pelikonsoleilla pelattavien pelien pelaamista erilaisissa
tilaisuuksissa. Pelaamisen jälkeen heitä haastateltiin ja kerättiin
kokemuksia. Tilaisuuksissa vastauksia saatiin 19. Vastaajat olivat
iältään 60 - 92-vuotiaita. Suurin osa (72 %) vastanneista oli
naisia. Pelaajat kokivat pelaamisen olevan hauskaa ja
mielenkiintoista. Osa koki pelaamisen olevan haastavaa ja vaativan
opettelua. Vastaajien mielestä pelaaminen oli myös fyysisesti
raskasta ja verrattavissa oikeaan liikuntasuoritukseen. Pelaaminen
koettiin mukavaksi ajanvietteeksi ja yhdessäoloksi.
Ikäihmisten
pelitilaisuudet olivat usean eri henkilön toteuttamia. Heidän
raportoimissa tilaisuuksissa pelattiin Xbox, Wii ja Nintendo
-pelikonsoleilla. Pelattuja pelejä olivat mm. keilaus,
keihäänheitto, aitajuoksu, pituushyppy, kiekonheitto, jalkapallo ja
pöytätennis. Myös Wii-pelikonsolin tasapainolautaa ja siihen
liittyviä tasapainoa harjoittavia pelejä kokeiltiin.
Seuraavassa
on luettelonomaisesti tilaisuuksien ohjaajien näkemyksiä ja
kokemuksia.
-
Mahdollisuus pelata omassa tahdissa tuntui hyvältä.
-
Ikäihmiset olivat innokkaita ja avoimia niin, että pelipaikalle oli
halukkaita pelaajia jonoksi asti.
-
Osa pelasi ja osa halusi vain katsoa ja kannustaa pelaajia.
Pelaamista seurattiin tarkkaan ja kannustettiin pelaajaa yhdessä.
-
Tunnelma oli iloinen ja pelaaminen ja pelaamisen seuraaminen näytti
olevan mukavaa yhdessäoloa.
-
Ohjaajan on hyvä tietää ja arvioida pelaajan edellytykset
pelaamiseen, esimerkiksi asennon hallintaan liittyen. Pelien
pelaamisessa ja kehittelyssä on tärkeä huomioida turvallisuus.
Osaa peleistä on mahdollista pelata myös istuen tavallisessa
tuolissa.
-
Tilaisuuden alussa ikäihmisille kerrottiin digitaalisista peleistä
ja näytettiin kuinka peliä pelataan.
Ensivaikutelma
peliä ja pelaamista kohtaan oli ikäihmisillä hieman kielteinen ja
eikä kukaan ollut aluksi halukas kokeilemaan. Kun ensimmäinen
vapaaehtoinen pelaaja saatiin osallistumaan, niin muutkin ikäihmiset
innostuivat pelaamisesta. Myös ikäihmiset, joiden fyysinen
toimintakyky oli heikentynyt ja tarvitsivat liikkumiseen
apuvälineitä, kokeilivat pelaamista.
-
Ikäihmisten kokemus oli pelaamisesta positiivinen ja toiset
kannustivat toisia ikäihmisiä ja osattiin iloita myös toisten
onnistumisista muun muassa täyskaadoista. Lisäksi pelaaminen
synnytti urheiluun liittyvää keskustelua myös muistisairaiden
ikäihmisten keskuudessa
-
Aluksi messuilla kävijöitä sai houkutella pelaamaan, mutta kun
yksi lähti pelaamaan, sai se muutkin innostumaan.
-
Yksinkertaiset ja lyhyet pelit sopivat ikäihmisille, joiden
toimintakyky on heikentynyt.
-
Pelien ohjeistus tulee antaa tarkasti ennen pelin alkua ja peleihin
tarvitsevia liikkeitä voisi harjoitella yhdessäkin ennen
varsinaisen pelin alkamista.
-
Aluksi ryhmäläiset katselivat varautuneina, mutta ensimmäisen
uskaltauduttua pelaamaan, innostuivat muutkin mukaan kokeilemaan.
Pelaajan ympärillä ryhmäläiset kannustivat ja aplodeerasivat
hyvän suorituksen jälkeen.
-
Sanallista ohjausta pelaamisessa tarvitsi lähes koko ajan. Osalle
pelaajista riitti sanallinen ohjaus ja osalle täytyi ohjaajan olla
auttamassa käden liikerataa.
-
Pelien pelaaminen ryhmässä pitää vireyttä yllä, on yhdessä
tekemistä ja toisten kannustamista.
-
Peleissä tulee hyvää tasapainoharjoittelua ja kehon koordinaation
harjoittelua.
-
Pelaaminen oli hyvin osallistavaa ja osa pelaajista olisi toivonut,
että he voisivat kokeilla tätä useamminkin.
-
Tulevaisuudessa ikääntyneet ovat tottuneet enemmän teknisiin
laitteisiin ja pelit tulevat olemaan yksi tärkeä osa
viriketoiminnan työvälineistä.
Lähde:
Arolaakso-Ahola, S., Hirvonen, J. Ja Könni, P., Etäpeliä
ikääntyville, EPI -esiselvityshanke, LAPIN AMK:N JULKAISUJA, Sarja
B. Raportit ja selvitykset 24/2014
Kokemuksia
kännykkää liikuttamalla ohjattavasta pelistä
Kännykällä
ohjattavan pelin toimivuutta tutkivassa hankkeessa oli koehenkilöinä
34 kuntoutuskeskuksen asukasta. Haastateltujen asukkaiden keski-ikä
oli 86 vuotta ja vaihteluväli 70...97 vuotta. Lisäksi haastateltiin
henkilökuntaa (n=10). Pelissä kännykkä toimi käsillä tai
vaihtoehtoisesti jaloilla käytettävänä peliohjaimena, jolla
ohjattiin pallon kulkua näyttöruudulla.
Tutkimustulosten
mukaan suuri osa ikääntyneistä koki mobiilipelin soveltuvaksi niin
viriketoimintaan kuin kuntoutukseenkin. Muutamaa pelaajaa lukuun
ottamatta lähes kaikki kokivat pelitilanteen miellyttävänä
kokemuksena.
Ainakin
alkuun ohjeistuksen merkitys on suuri, tutkimustuloksista selvisi
että useampikin asukas jännitti pelin kokeilemista ja oli
epävarmuutta omaan osaamiseen. Kokeilun ja pelaamisen hahmottamisen
jälkeen lähes kaikki kokivat pelin motivoivana ja mieltä
virkistävänä kokemuksena.
Erityisesti
porukassa pelaaminen, toisten kannustaminen ja kilpailu tuntuivat
olevan pelaajien mieleen. Harjaantuessa pelaaja kokee onnistumisen
tunteita, tämä tukee itsetuntoa, lisää kykyä toimia ja kannustaa
yrittämään uudelleen.
Ryhmässä
toimimisen sosiaalinen merkitys on suuri. Vaikkakin peliä pelataan
yksi kerrallaan, muun ryhmän osallistuminen kannustamalla ja pienen
kilpailun kehittyminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Hoitajien havaintojen mukaan ryhmäkoolla on merkitystä. Liian
suuressa ryhmässä oman vuoron odottelu voi aiheuttaa pitkästymistä.
Pienessä ryhmässä pelaaminen ja kilpailu tuntuu motivoivan
pelaajia yrittämään uudelleen. Onnistumisen tunteet ja
harjaantuminen lisäävät luottamusta omaan osaamiseen.
Henkilökunta
koki pääosin pelin soveltuvan hyvin kuntoutus / viriketoimintaan.
Kuntoutusta ajatellen peli kehittää erityisesti kehonhallintaa ja
tasapainoa, harjoittaa hienomotoriikkaa sekä käden ja silmän
koordinaatiota. Viriketoiminnassa peli toimii erityisesti
sosiaalisena tapahtumana, mielialan ja itsetunnon kohottajana.
Lähde:
Ylinen, A., Mobillipeli ikääntyvien aktivoimisen ja kuntoutumisen
apuvälineenä, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön
suuntautumisvaihtoehto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti