Tietokonepelien pelaaminen vaikuttaa aivojen toimintaan. Eniten aivoja kehittävät toimintapelit, jotka harjaannuttavat tarkkaavaisuutta, havainnointia ja työmuistia. Toimintapelit kehittävät myös pelaajan kykyä suorittaa montaa tehtävää yhtä aikaa ja siirtää huomiotaan eri tehtävien välillä. Näiden taitojen ja ominaisuuksien kehittämisessä toimintapelit ovat aivojumpaksi kehitettyjä älypelejä parempia. Toimintapeleissä ruutuun ilmestyy nopeasti liikkuvia kohteita ja pelaaja joutuu tekemään nopeita mutta myös tarkkoja ratkaisuja. Strategiapelit puolestaan kehittävät kognitiivista joustavuutta ja työmuistia.
Lähde: Green, C.S., Seitz, A.R. The Impacts of Video Games on Cognition (and How the Government Can Guide the Industry), Policy Insights from the Behavioral and Brain Sciences 2015, Vol. 2(1) 101–110
Senioripelaajat – Senior gamers -blogissa keskustellaan tietokonepeleistä ja niiden pelaamisesta senioreiden näkökulmasta.
torstai 8. lokakuuta 2015
perjantai 3. heinäkuuta 2015
Seniorien pelitapahtuman 16.11.2015
Seniorien pelitapahtuman ohjelmaa suunnitellaan parhaillaan. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että erilaisten kännyköillä, tableteilla ja konsoleilla pelattavien pulma-, muisti- ja liikuntapelien lisäksi tapahtumassa esitellään myös PC:llä pelattavia strategia-, toiminta-, seikkailu- ja roolipelejä, jotka sopivat myös senioreille.
Seniorien pelitapahtuman tavoitteena on
- antaa senioreille mahdollisuus tutustua erilaisiin tietokonepeleihin ja niiden pelaamiseen joko katsomalla pelaamista tai kokeilemalla itse
- auttaa senioreita löytämään itselleen ajanvietteeksi sellaisia tietokonepelejä, jotka tuntuvat sopivilta ja joiden pelaaminen on hauskaa
- auttaa senioreita huomaamaan tietokonepelien antamia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, yhdessä olemiseen ja jopa yksinäisyyden vähentämiseen
- tuoda esiin tietokonepelien pelaamisen hyviä puolia ja hyötyjä senioreille mahdollisia haittoja unohtamatta
- kehittää senioreiden pelikulttuuria
- vaikuttaa käsityksiin tietokonepelien sopivuudesta senioreille niin, että tietokonepelien pelaaminen nähdään sallittuna, hyväksyttynä ja jopa suositeltavana toimintana myös senioreille
- opastaa ja neuvoa senioreita peliharrastuksen käytännön asioissa (esim. laitteistot, tietoturva).
Pelitapahtuman järjestää Enter ry. Yhteistyökumppaneina ovat Eläkeliiton ja EHYT ry:n LähiVerkko-projekti, Senioriverkko , SeniorSurf Suomi ja KAVI:n Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö.
Pelitapahtumalla on oma sivu myös Facebookissa.
Tapahtumaa koskevia ideoita, ehdotuksia, toiveita ja kysymyksiä voi esittää sekä kommentoimalla tätä postausta että osallistumalla Facebookissa olevalla sivulla käytävään keskusteluun.
Seniorien pelitapahtuman tavoitteena on
- antaa senioreille mahdollisuus tutustua erilaisiin tietokonepeleihin ja niiden pelaamiseen joko katsomalla pelaamista tai kokeilemalla itse
- auttaa senioreita löytämään itselleen ajanvietteeksi sellaisia tietokonepelejä, jotka tuntuvat sopivilta ja joiden pelaaminen on hauskaa
- auttaa senioreita huomaamaan tietokonepelien antamia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, yhdessä olemiseen ja jopa yksinäisyyden vähentämiseen
- tuoda esiin tietokonepelien pelaamisen hyviä puolia ja hyötyjä senioreille mahdollisia haittoja unohtamatta
- kehittää senioreiden pelikulttuuria
- vaikuttaa käsityksiin tietokonepelien sopivuudesta senioreille niin, että tietokonepelien pelaaminen nähdään sallittuna, hyväksyttynä ja jopa suositeltavana toimintana myös senioreille
- opastaa ja neuvoa senioreita peliharrastuksen käytännön asioissa (esim. laitteistot, tietoturva).
Pelitapahtuman järjestää Enter ry. Yhteistyökumppaneina ovat Eläkeliiton ja EHYT ry:n LähiVerkko-projekti, Senioriverkko , SeniorSurf Suomi ja KAVI:n Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö.
Pelitapahtumalla on oma sivu myös Facebookissa.
Tapahtumaa koskevia ideoita, ehdotuksia, toiveita ja kysymyksiä voi esittää sekä kommentoimalla tätä postausta että osallistumalla Facebookissa olevalla sivulla käytävään keskusteluun.
perjantai 29. toukokuuta 2015
Senioripelaajien verkosto
Kaikki tietokonepelejä pelaavat seniorit ovat automaattisesti mukana senioripelaajien verkostossa. Verkostoitumisen alkuvaiheessa valtaosa tietokonepelien pelaamista harrastavista senioreista ei tiedä tällaisen verkoston olemassaolosta puhumattakaan, että olisi tietoisesti liittynyt siihen ja päättänyt lähteä mukaan verkostoitumaan toisten tietokonepelejä pelaavien senioreiden kanssa.
Senioripelaajien verkostossa mukana oleminen ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Verkostossa voi olla mukana ja toimia monella eri tavalla. Mukana olemisen toisessa ääripäässä ovat senioripelaajat, jotka vain jatkavat tietokonepelien pelaamista entiseen tapaansa, mutta eivät muulla tavoin aktiivisesti osallistu verkoston toimintaan. Verkoston olemassaolon avulla he pelkästään tietävät, että valtakunnassa on muitakin tietokoepelien pelaamista harrastavia senioreita.
Verkostossa mukana olemisen toisessa ääripäässä olevat senioripelaajat taas osallistuvat aktiivisesti senioripelaajien verkoston toimintaan. Se, mitä tämä toiminta voisi olla, on vielä hakusessa. Yhtenä verkostoitumisen apuvälineenä on jo olemassa Facebookissa toimiva Senioripelaajat -keskusteluryhmä. Myös Linked In -palveluun on perustettu Senioripelaajat – Senior gamers -ryhmä. Molempien ryhmien tarkoituksena on toimia paikkana, jossa senioripelaajat voivat tutustua toisiinsa ja keskustella. Tervetuloa mukaan kumpaan tahansa tai vaikka molempiin.
Senioripelaajien verkoston toimintaa ja sen kehittämistä koskevia kysymyksiä, ideoita ja ehdotuksia voi esittää sekä em. keskusteluryhmissä että kommentoimalla tätä blogipostausta.
Senioripelaajien verkostossa mukana oleminen ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Verkostossa voi olla mukana ja toimia monella eri tavalla. Mukana olemisen toisessa ääripäässä ovat senioripelaajat, jotka vain jatkavat tietokonepelien pelaamista entiseen tapaansa, mutta eivät muulla tavoin aktiivisesti osallistu verkoston toimintaan. Verkoston olemassaolon avulla he pelkästään tietävät, että valtakunnassa on muitakin tietokoepelien pelaamista harrastavia senioreita.
Verkostossa mukana olemisen toisessa ääripäässä olevat senioripelaajat taas osallistuvat aktiivisesti senioripelaajien verkoston toimintaan. Se, mitä tämä toiminta voisi olla, on vielä hakusessa. Yhtenä verkostoitumisen apuvälineenä on jo olemassa Facebookissa toimiva Senioripelaajat -keskusteluryhmä. Myös Linked In -palveluun on perustettu Senioripelaajat – Senior gamers -ryhmä. Molempien ryhmien tarkoituksena on toimia paikkana, jossa senioripelaajat voivat tutustua toisiinsa ja keskustella. Tervetuloa mukaan kumpaan tahansa tai vaikka molempiin.
Senioripelaajien verkoston toimintaa ja sen kehittämistä koskevia kysymyksiä, ideoita ja ehdotuksia voi esittää sekä em. keskusteluryhmissä että kommentoimalla tätä blogipostausta.
torstai 21. toukokuuta 2015
Mitä hyötyä tietokonepeleistä on senioreille, ikäihmisille ja vanhuksille?
Senioreille,
jotka toimintakykynsä puolesta pystyvät halutessaan pelaaman
minkälaisia tietokonepelejä tahansa, tietokonepelit ovat
ensisijaisesti hauskaa ajanvietettä. Tieteellisissä julkaisuissa on
kuitenkin alkanut esiintyä näkemyksiä, joiden mukaan myös
tavanomaisten seikkailu-, toiminta- ja strategiapelien avulla voidaan
sivutuotteena ylläpitää ja kehittää senioreiden toimintakykyä.
Iäkkäämmille
ikäihmisille ja vanhuksille tietokonepelit voivat ajanvietteen
ohella olla myös väline tietoisesti ylläpitää ja kehittää
muistia, tiedonhallintaa ja muita toimintakykyyn liittyviä
ominaisuuksia. Seikkailu-, toiminta- ja stratejiapelien pelien
sijasta ikäihmiset ja vanhukset tyypillisesti pelaavat erilaisia
pulma ja älypelejä, liikuntapelejä ja erityisesti iäkkäämmille
tehtyjä muistia ja toimintakykyä kehittäviä pelejä (muistipelejä, braingames).
Seuraavassa
tuodaan esiin muutamien tutkimusten tai selvitysten avulla saatuja
kokemuksia ja näkemyksiä yli 70 vuotiaiden ikäihmisten ja
vanhusten kokemuksista.
Erään
muistipelin hyötyjä ikäihmisille
Brain
Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaukseen osallistui 22 iältään
71–91-vuotiasta ikäihmistä, joista osalla oli lievä
muistisairaus.
Yli
puolet testaukseen osallistuneista uskoi pelaamisella olleen
myönteisiä vaikutuksia muistitoimintojen ylläpitoon ja
kehittämiseen. Yli kaksi kolmasosaa ikäihmisistä ajatteli
pelaamisen olevan hyvä ja mielekäs keino muistin ylläpitoon ja
kehittämiseen. Ikäihmiset pitivät itsensä haastamista tärkeänä.
Muistipeli
koettiin yhdeksi hyväksi aktivointikeinoksi. Pelaamisen ajateltiin
lisänneen ikääntyneiden itseluottamusta ja tarjonneen onnistumisen
elämyksiä, joiden koettiin vaikuttavan myönteisesti myös
elämänlaatuun. Ikääntyneiden innostuneisuus oli ollut selkeästi
havaittavissa, ja se oli tarttunut helposti pelaajasta toiseen.
Pelaamisen todettiin mahdollistaneen käden- ja hahmottamistaitojen
ylläpitoa ja kehittämistä. Lisäksi pelaamisen ajateltiin
kehittäneen jonkin verran myös ikääntyneiden keskittymiskykyä.
Niin ikäihmiset kuin henkilökunta koki pelaamisen lisänneen
erittäin paljon keskinäistä yhteistyötä.
Testaus
osoitti, että peli soveltuu ikääntyneiden virikkeeksi ja tukee
kognitiivisen toimintakyvyn ja muistin ylläpitoa.
Pelaaminen
voisi tarjota myös yksinäisille ikäihmisille sisältöä ja
ajanvietettä arkeen. Pelaamisen todettiin lisänneen ikäihmisten
itseluottamusta ja tarjonneen ikäihmisille tärkeitä onnistumisen
elämyksiä, joiden koettiin parantavan myös elämänlaatua.
Pelaamisen myötä ikäihmisten kiinnostus pelejä kohtaan kasvoi.
Lähde:
Holappa, N., Flow Factory Oy:n Brain Farmer -muistipelisovelluksen
tuotetestaus, Prizztech Oy, Living lab – käyttäjälähtöistä
hyvinvointia Satakuntaan.
Xbox
360 kinect -pelikonsolin kokeilu
Käpyrinne
ry:n Vahvaksi verkossa -projektin raportissa tarkastellaan Xbox
kinetic -konsolin käytön soveltuvuutta ikäihmisten sosiaalisten
toimintatuokioiden järjestämiseen, fyysisen kunnon ylläpitämiseen
ja kognitiivisten toimintojen harjoitteluun.
Raportin
yhtenä lähtökohtana on näkemys, että videopelaaminen tuottaa
mielihyvän kokemuksia, joita yhdessä toisten kanssa pelaaminen
vielä voimistaa. Mielihyvällä, hyvällä ololla ja virkeydellä
puolestaan on merkitystä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin
kokemisen kannalta.
Toisena
lähtökohtana on käsitys siitä, että urheilu- ja fitness -pelien
pelaamisella on vaikutusta myös fyysiseen kuntoon ja terveyteen.
Kokeiluun
osallistuvat seniorit jaettiin virkistysryhmään, jossa tutkittiin
mielekkäiden ja hauskojen toimintatuokioiden järjestämistä, ja
liikuntaryhmään, jossa tutkittiin pystytäänkö pelien avulla
vaikuttamaan ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn ja erityisesti
tasapainon ylläpitämiseen helpolla ja hauskalla tavalla.
Liikuntaryhmässä pelattiin keilailu-, kiekonheitto- , koskenlasku-
ja akvaariopelejä. Virkistysryhmässä pelattiin kilpailu-,
liikunta- ja aivojumppapelejä kuten esimerkiksi koskenlasku,
tikanheitto, laskettelu, keilailu ja matematiikan laskutehtävät.
Seuraavassa
on poimintoja esiin nousseista myönteisistä asioista:
-
Videopelien pelaaminen koettiin hauskana toimintana
-
Paransi ikäihmisten itseluottamusta uusien teknologioiden käyttäjinä
-
Ryhmssä pelaaminen on mukavaa ja antaa myönteisen sosiaalisen
kokemuksen
-
Pelaaminen on kannustava väline liikuntaan
-
Liian helppo pelitaso ei tunnu kiinnostavalta vaan pelissä on oltava
sopivasti haasteita
-
Kannustava palaute pelisuoritusten jälkeen tuntuu hyvältä
-
Liikuntapelien pelaaminen virkistää ja tuo hyvän olon tunteen,
joka voi säilyä pidempäänkin.
Tulosten
tulkinnassa on otettava huomioon mm. osanottajamäärän pienuus ja
koostumus. Virkistysryhmässä oli neljä yli 70 vuotiasta miestä ja
liikuntaryhmässä viisi yli 80 vuotiasta naista. Johtopäätöksiä
tehtäessä kannattaa muistaa, että seniorit ovat monessa suhteessa
erilaisia ja muodostavat pelaamisen kannalta hyvin erilaisia
kohderyhmiä.
Lähde:
Hämynen, T., Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilun raportti
15.4.2013
Liikunta-
ja tasapainopelit
Etäpeliä
ikääntyville - EPI -esiselvityshankkeen julkaisussa selostetaan
senioreiden pelaamista koskevan kartoitusten tuloksista ja kerrotaan
kokemuksista, jotka on saatu senioreille tarkoitetuista erilaisista
pelitilaisuuksista.
Tutkimustuloksiin
viitaten todetaan, että liikunta- ja tasapainopelien avulla
toteutetut interventiot ovat parantaneet ikäihmisten tasapainoa,
kävelynopeutta ja ketteryyttä sekä fyysistä aktiivisuutta ja
elämänlaatua. Lisäksi esitetään näkemys, että peleillä voi
olla aktivoivaa ja virkistävää vaikutusta ikääntyville.
Kartoitusten
avulla selvitettiin ikäihmisten kokemuksia ja näkemyksiä
digitaalisten pelien pelaamiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin,
millaisista peleistä ikäihmiset ovat kiinnostuneita, miten
ikäihmiset itse kokevat pelien vaikuttavan
itsenäiseen kotona selviytymiseen sekä miten pelit voivat virkistää
mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä.
Kartoituksia
toteutettiin kaksi. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin yleisellä
tasolla ikäihmisten suhtautumista digitaalisiin peleihin. Vastauksia
saatiin 37. Potentiaalisia vastaajia oli yli sata. Vastanneista
suurin osa oli yli 75-vuotiaita. Naisia ja miehiä oli lähes saman
verran. Lähes jokaisella (92 %) on käytössään tietokone. Puolet
vastanneista kertoo pelaavansa säännöllisesti tietokonepelejä.
Muutama vastaajista on kokeillut pelaamista erilaisilla
pelikonsoleilla ja yksi vastaajista kertoo pelaavansa säännöllisesti.
Puolet vastanneista pelaa jo tai olisi kiinnostunut kokeilemaan
digitaalisten pelien pelaamista. Noin neljäsosa vastanneista (24 %)
ei missään nimessä halua kokeilla pelien pelaamista
Ikäihmiset
haluaisivat pelata pelejä mieluummin yksin kuin toisen ihmisen
seurassa tai verkon välityksellä. Eniten heitä kiinnostavat pulma-
ja älypelit, liikuntapelit sekä musiikkipelit. Noin kolmannes ei
ole kiinnostunut peleistä.
Suurin
osa vastanneista (89 %) on sitä mieltä, että digitaaliset pelit
tuovat iloa ikäihmisen arkeen. Lähes kaikki (94 %) kokevat, että
liikuntapelit voivat edistää ikäihmisen itsenäistä kotona
selviytymistä. Ikäihmisten mielestä pelit voivat virkistää
mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä. Vastanneista suurin osa (80%)
on sitä mieltä, että digitaaliset pelit soveltuvat ikäihmisille.
Kyselyn
vastaajat toivovat yksinkertaisia ja selkeitä pelejä, joiden ohjeet
ovat äidinkielellä. He ovat kiinnostuneita peleistä, jotka
kehittävät liikkumista ja muistia. Pelien tulee olla nykyisiä
tarjolla olevia pelejä hitaampitempoisia ja tehtävien
ratkaisemiseen tulee varata enemmän aikaa. Pelien aiheet, kuvat ja
ympäristö tulee liittyä ikäihmisiä kiinnostaviin teemoihin,
kuten luonto ja kotityöt.
Kyselyn
vastauksia tulkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, että vastaajat
edustavat vain tiettyä osaa ikäihmisistä.
Toisessa
hankkeeseen kuuluvassa kartoituksessa vastaajat kokeilivat ensin
pelikonsoleilla pelattavien pelien pelaamista erilaisissa
tilaisuuksissa. Pelaamisen jälkeen heitä haastateltiin ja kerättiin
kokemuksia. Tilaisuuksissa vastauksia saatiin 19. Vastaajat olivat
iältään 60 - 92-vuotiaita. Suurin osa (72 %) vastanneista oli
naisia. Pelaajat kokivat pelaamisen olevan hauskaa ja
mielenkiintoista. Osa koki pelaamisen olevan haastavaa ja vaativan
opettelua. Vastaajien mielestä pelaaminen oli myös fyysisesti
raskasta ja verrattavissa oikeaan liikuntasuoritukseen. Pelaaminen
koettiin mukavaksi ajanvietteeksi ja yhdessäoloksi.
Ikäihmisten
pelitilaisuudet olivat usean eri henkilön toteuttamia. Heidän
raportoimissa tilaisuuksissa pelattiin Xbox, Wii ja Nintendo
-pelikonsoleilla. Pelattuja pelejä olivat mm. keilaus,
keihäänheitto, aitajuoksu, pituushyppy, kiekonheitto, jalkapallo ja
pöytätennis. Myös Wii-pelikonsolin tasapainolautaa ja siihen
liittyviä tasapainoa harjoittavia pelejä kokeiltiin.
Seuraavassa
on luettelonomaisesti tilaisuuksien ohjaajien näkemyksiä ja
kokemuksia.
-
Mahdollisuus pelata omassa tahdissa tuntui hyvältä.
-
Ikäihmiset olivat innokkaita ja avoimia niin, että pelipaikalle oli
halukkaita pelaajia jonoksi asti.
-
Osa pelasi ja osa halusi vain katsoa ja kannustaa pelaajia.
Pelaamista seurattiin tarkkaan ja kannustettiin pelaajaa yhdessä.
-
Tunnelma oli iloinen ja pelaaminen ja pelaamisen seuraaminen näytti
olevan mukavaa yhdessäoloa.
-
Ohjaajan on hyvä tietää ja arvioida pelaajan edellytykset
pelaamiseen, esimerkiksi asennon hallintaan liittyen. Pelien
pelaamisessa ja kehittelyssä on tärkeä huomioida turvallisuus.
Osaa peleistä on mahdollista pelata myös istuen tavallisessa
tuolissa.
-
Tilaisuuden alussa ikäihmisille kerrottiin digitaalisista peleistä
ja näytettiin kuinka peliä pelataan.
Ensivaikutelma
peliä ja pelaamista kohtaan oli ikäihmisillä hieman kielteinen ja
eikä kukaan ollut aluksi halukas kokeilemaan. Kun ensimmäinen
vapaaehtoinen pelaaja saatiin osallistumaan, niin muutkin ikäihmiset
innostuivat pelaamisesta. Myös ikäihmiset, joiden fyysinen
toimintakyky oli heikentynyt ja tarvitsivat liikkumiseen
apuvälineitä, kokeilivat pelaamista.
-
Ikäihmisten kokemus oli pelaamisesta positiivinen ja toiset
kannustivat toisia ikäihmisiä ja osattiin iloita myös toisten
onnistumisista muun muassa täyskaadoista. Lisäksi pelaaminen
synnytti urheiluun liittyvää keskustelua myös muistisairaiden
ikäihmisten keskuudessa
-
Aluksi messuilla kävijöitä sai houkutella pelaamaan, mutta kun
yksi lähti pelaamaan, sai se muutkin innostumaan.
-
Yksinkertaiset ja lyhyet pelit sopivat ikäihmisille, joiden
toimintakyky on heikentynyt.
-
Pelien ohjeistus tulee antaa tarkasti ennen pelin alkua ja peleihin
tarvitsevia liikkeitä voisi harjoitella yhdessäkin ennen
varsinaisen pelin alkamista.
-
Aluksi ryhmäläiset katselivat varautuneina, mutta ensimmäisen
uskaltauduttua pelaamaan, innostuivat muutkin mukaan kokeilemaan.
Pelaajan ympärillä ryhmäläiset kannustivat ja aplodeerasivat
hyvän suorituksen jälkeen.
-
Sanallista ohjausta pelaamisessa tarvitsi lähes koko ajan. Osalle
pelaajista riitti sanallinen ohjaus ja osalle täytyi ohjaajan olla
auttamassa käden liikerataa.
-
Pelien pelaaminen ryhmässä pitää vireyttä yllä, on yhdessä
tekemistä ja toisten kannustamista.
-
Peleissä tulee hyvää tasapainoharjoittelua ja kehon koordinaation
harjoittelua.
-
Pelaaminen oli hyvin osallistavaa ja osa pelaajista olisi toivonut,
että he voisivat kokeilla tätä useamminkin.
-
Tulevaisuudessa ikääntyneet ovat tottuneet enemmän teknisiin
laitteisiin ja pelit tulevat olemaan yksi tärkeä osa
viriketoiminnan työvälineistä.
Lähde:
Arolaakso-Ahola, S., Hirvonen, J. Ja Könni, P., Etäpeliä
ikääntyville, EPI -esiselvityshanke, LAPIN AMK:N JULKAISUJA, Sarja
B. Raportit ja selvitykset 24/2014
Kokemuksia
kännykkää liikuttamalla ohjattavasta pelistä
Kännykällä
ohjattavan pelin toimivuutta tutkivassa hankkeessa oli koehenkilöinä
34 kuntoutuskeskuksen asukasta. Haastateltujen asukkaiden keski-ikä
oli 86 vuotta ja vaihteluväli 70...97 vuotta. Lisäksi haastateltiin
henkilökuntaa (n=10). Pelissä kännykkä toimi käsillä tai
vaihtoehtoisesti jaloilla käytettävänä peliohjaimena, jolla
ohjattiin pallon kulkua näyttöruudulla.
Tutkimustulosten
mukaan suuri osa ikääntyneistä koki mobiilipelin soveltuvaksi niin
viriketoimintaan kuin kuntoutukseenkin. Muutamaa pelaajaa lukuun
ottamatta lähes kaikki kokivat pelitilanteen miellyttävänä
kokemuksena.
Ainakin
alkuun ohjeistuksen merkitys on suuri, tutkimustuloksista selvisi
että useampikin asukas jännitti pelin kokeilemista ja oli
epävarmuutta omaan osaamiseen. Kokeilun ja pelaamisen hahmottamisen
jälkeen lähes kaikki kokivat pelin motivoivana ja mieltä
virkistävänä kokemuksena.
Erityisesti
porukassa pelaaminen, toisten kannustaminen ja kilpailu tuntuivat
olevan pelaajien mieleen. Harjaantuessa pelaaja kokee onnistumisen
tunteita, tämä tukee itsetuntoa, lisää kykyä toimia ja kannustaa
yrittämään uudelleen.
Ryhmässä
toimimisen sosiaalinen merkitys on suuri. Vaikkakin peliä pelataan
yksi kerrallaan, muun ryhmän osallistuminen kannustamalla ja pienen
kilpailun kehittyminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Hoitajien havaintojen mukaan ryhmäkoolla on merkitystä. Liian
suuressa ryhmässä oman vuoron odottelu voi aiheuttaa pitkästymistä.
Pienessä ryhmässä pelaaminen ja kilpailu tuntuu motivoivan
pelaajia yrittämään uudelleen. Onnistumisen tunteet ja
harjaantuminen lisäävät luottamusta omaan osaamiseen.
Henkilökunta
koki pääosin pelin soveltuvan hyvin kuntoutus / viriketoimintaan.
Kuntoutusta ajatellen peli kehittää erityisesti kehonhallintaa ja
tasapainoa, harjoittaa hienomotoriikkaa sekä käden ja silmän
koordinaatiota. Viriketoiminnassa peli toimii erityisesti
sosiaalisena tapahtumana, mielialan ja itsetunnon kohottajana.
Lähde:
Ylinen, A., Mobillipeli ikääntyvien aktivoimisen ja kuntoutumisen
apuvälineenä, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön
suuntautumisvaihtoehto
keskiviikko 13. toukokuuta 2015
Seniorit toistensa pelikavereina
Pelikaveritoiminta jatkaa siitä, mihin peliesittelyillä ja peliopastuksilla päästään. Kaikki tietokonepelejä pelaavat seniorit voivat toimia toisten senioreiden pelikavereina. Yhdessä pelaamisen ohella pelikaverit keskustelevat peleistä ja pelikokemuksistaan.
Pelikaverit voivat pelata yhdessä mm. seuravilla tavoilla
- Pelaaja pelaa ja pelikaveri katselee pelin kulkua vieressä.
- Pelaaja selostaa pelikaverille ennen peliä, pelin aikana ja pelin jälkeen pelin kulkua ja toimintaansa eri tilanteissa.
- Pelaaja pysäyttää pelin sopivissa tilanteissa ja kysyy pelikaverilta ehdotuksia siitä, miten tilanteissa kannattaisi toimia ja edetä.
- Pelikaverit pelaavat yhdessä samaa peliä keskustellen ja sopien siitä, miten pelissä toimitaan. Tilanteissa, joissa peli voidaan tallentaa, pelaaja voi kokeilla erilaisia pelikaverin ehdottamia toimintatapoja. Tällaisissa tilanteissa pelikaveri voi myös näyttää pelaajalle, miten hän toimisi.
- Pelikaverit pelaavat samalla laitteella samaa peliä vuorotellen niin, että toinen jatkaa palaamista siitä, mihin pelikaveri pääsi. Pelin voi tallentaa ennen pelaajan vaihtumista. Vaihdon voi tehdä lennossa milloin vain. Sopivia vaihtokohtia ovat vuoropohjaisissa peleissä pelivuoron päättyminen ja muissa peleissä esimerkiksi tietyn ajan kuluminen.
- Pelikaverit voivat pelata toistensa kanssa moninpelejä joko netissä tai laneissa eli samassa tilassa olevien tietokoneiden paikallisverkossa. Moninpeleissä voidaan pelata kahdestaan toista pelikaveria vastaan tai 2..4 seniorin ryhmänä toista ryhmää vastaan.
Millä muilla tavoilla seniorit voisivat pelata yhdessä tietokonepelejä ja olla toistensa pelikavereita?
Pelikaverit voivat pelata yhdessä mm. seuravilla tavoilla
- Pelaaja pelaa ja pelikaveri katselee pelin kulkua vieressä.
- Pelaaja selostaa pelikaverille ennen peliä, pelin aikana ja pelin jälkeen pelin kulkua ja toimintaansa eri tilanteissa.
- Pelaaja pysäyttää pelin sopivissa tilanteissa ja kysyy pelikaverilta ehdotuksia siitä, miten tilanteissa kannattaisi toimia ja edetä.
- Pelikaverit pelaavat yhdessä samaa peliä keskustellen ja sopien siitä, miten pelissä toimitaan. Tilanteissa, joissa peli voidaan tallentaa, pelaaja voi kokeilla erilaisia pelikaverin ehdottamia toimintatapoja. Tällaisissa tilanteissa pelikaveri voi myös näyttää pelaajalle, miten hän toimisi.
- Pelikaverit pelaavat samalla laitteella samaa peliä vuorotellen niin, että toinen jatkaa palaamista siitä, mihin pelikaveri pääsi. Pelin voi tallentaa ennen pelaajan vaihtumista. Vaihdon voi tehdä lennossa milloin vain. Sopivia vaihtokohtia ovat vuoropohjaisissa peleissä pelivuoron päättyminen ja muissa peleissä esimerkiksi tietyn ajan kuluminen.
- Pelikaverit voivat pelata toistensa kanssa moninpelejä joko netissä tai laneissa eli samassa tilassa olevien tietokoneiden paikallisverkossa. Moninpeleissä voidaan pelata kahdestaan toista pelikaveria vastaan tai 2..4 seniorin ryhmänä toista ryhmää vastaan.
Millä muilla tavoilla seniorit voisivat pelata yhdessä tietokonepelejä ja olla toistensa pelikavereita?
Peliesittelyä ja peliopastusta senioreille
Peliesittelyt ja peliopastukset antavat tietokonepeleistä kiinnostuneille senioreille mahdollisuuden tutustua erilaisiin tietokonepeleihin, kokeilla niitä ja aloittaa sellaisten pelien opettelu, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta ja itselle sopivilta. Opastuksia toteutetaan sekä kahdestaan peliopastajien kanssa että pienissä 3...6 seniorin ryhmissä, joissa osanottajat ovat kiinnostuneet samasta pelistä. Opastukset ovat vertaisopastuksia, joten opastajina toimivat opastettaviin peleihin perehtyneet seniorit.
Peliopastuksia
toteuttaa ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry. LisätietojaEnterin peliopastuksista saa Ikinörtti -blogista, jonne pääsee tästä linkistä.
perjantai 6. maaliskuuta 2015
Mitä senioreiden on hyvä tietää tietokone- ja videopelieistä?
Yleiskuvan
tietokone- tai videopelien maailmasta saa helposti wikipedian avulla
tutustumalla esimerkiksi seuraaviin artikkeleihin
- Ajopeli
Mitä muuta haluaisit tietää tietokone- ja videopeleistä? Kysymyksiä voi esittää anonyymisti tai omissa nimissään kommentoimalla tätä postausta.
tiistai 24. helmikuuta 2015
Yhdessä pelaaminen sopii myös senioreille
Pelaaminen ilman kavereita on
tylsää toteaa Tuukka Kotilainen VERKEn sivuilla julkaistussa viikonnäkökulma -kirjoituksessaan. Tuukka on 15-vuotias koululainen,
mutta arvelen, että monet seniorit ovat hänen kanssaan samoilla
linjoilla – ainakin, jos pääsevät kunnolla kokeilemaan yhdessä
pelaamista sen eri muodoissa.
Playstationin
syksyllä 2014 tekemän tutkimuksen mukaan pelaajat kokevat
sosiaalisen pelaamisen olevan merkittävä osa videopelikokemusta.
Vastoin yleistä käsitystä pelaaminen on useammin yhdessä
tekemistä kuin muista eristäytymistä. Yhdessä pelaamalla
vietetään aikaa uusien ja vanhojen ystävien kanssa ja tehdään
pelaamisesta viihdyttävämpää. (Lähde Dome.fi)
Playstationin
tutkimuksessa vastaajat olivat 15...45 vuotiaita, mutta mielestäni
myös senioreiden kannattaa tutustua yhdessä pelaamiseen ja sen
antamiin yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen
mahdollisuuksiin.
Mitä mieltä sinä olet?
Mitä mieltä sinä olet?
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Senioripelaajien kerhotoiminta käynnistyy
Tietotekniikasta
kiinnostuneiden senioreiden järjestö Enter on käynnistämässä
senioripelaajille tarkoitettua kerhotoimintaa. Lisätietoja senioripelaajien kerhosta on Enterin Ikinörtti -blogissa, jonne pääsee tästä linkistä.
Miten
kerhotoimintaa kannattaisi kehittää?
Ikinörtissä on
tähän mennessä esitetty seuraavat ideat
- Kerhotapahtumissa
jäsenet voisivat esitellä sellaisia pelejä ja niiden pelaamista,
joista pitävät ja joita ovat itse opetelleet pelaamaan. Esittely
voisi olla pelistä kertomista, peliä koskevien kuvien näyttämistä
ja/tai pelin pelaamisen näyttämistä ja selostamista.
- Jäsenet voisivat
esitellä myös sellaisia pelejä, joihin ovat itsekin vasta
perehtymässä ja joiden pelaamisesta ovat vasta opettelemassa.
- Tutustutaan uusiin
ja erilaisiin peleihin ja peligenreihin esimerkiksi siten, että
hankitaan niitä koskevia tietoja, kuvia ja videopätkiä, esitellään
niitä ryhmän tapahtumissa ja keskustellaan esittelyn jälkeen pelin
aiheen ja pelaamisen kiinnostavuudesta, hyvistä ja huonoista
puolista, mitä pelaaminen vaatii, miten pelaaminen onnistuu
senioreilta, mitä senioreiden pelaamista haittaavia tai vaikeuttavia
tekijöitä pelissä on, mikä pelissä tuntuu seniorin kannalta
hyvältä.
- Opetellaan yhdessä
pelaamaan jotain uutta peliä.
- Toiminnassa ja
tapahtumissa otetaan senioreiden erilaisuus ja erilaiset
kiinnostuksen kohteet huomioon.
- Kaikille
tarkoitettujen tapahtumien ohella voidaan järjestää esimerkiksi
tietystä pelistä tai peligenrestä kiinnostuneiden keskustelu- ja
kokemustenvaihtotilaisuuksia.
- Yhtenä
toimintamuotona voivat olla myös pienimuotoiset kahdenkeskiset tai
muutaman henkilön pienryhmäpalaverit. Tällaisissa palavereissa
voidaan opastaa ja neuvoa yksittäistä henkilöäkin jonkun pelin
pelaamiseen tai vaikkapa vain esitellä jotain peliä niin, että
henkilö voi sen jälkeen arvioida pelin sopivuutta itselleen.
-
Kerhotilaisuuksissa voidaan pelata sopivia tietokonepelejä pelata
siten, että eri henkilöt pelaavat vuorotellen saman tilanteen.
Tällöin voidaan vertailla erilaisia taktiikoita ja toimintatapoja
joko pelkästään kokeilemisen ilosta tai kilpaillen. Tämä on
madollista kaikissa peleissä, joissa pelitilanne voidaan tallentaa
kesken pelin.
- Pelejä voidaan
kerhotilaisuuksissa pelata myös vuorotellen niin, että seuraava
pelaaja jatkaa siitä, mihin edellinen pelaaja pääsi.
- Moninpelien
pelaaminen kerhotilaisuuksissa ja internetissä.
Kysymyksiä
lukijoille
Mitä mieltä olet
edellä esitetyistä ideoista? Mitä muita mahdollisia ja
mahdottomiakin kerhotoimintaa koskevia ideoita Sinulle tulee mieleen?
Miten muokkaisit tai kehittelisit eteenpäin aikaisemmin esitettyjä
ideoita?
Ideoita, kommentteja
ja kysymyksiä pääsee esittämään klikkaamalla alla olevaa Ei
kommentteja/Nkommenttia -painiketta. Kommentit voi esittää myös
anonyymisti.
maanantai 26. tammikuuta 2015
Tulevaisuuden X, Y ja Z-seniorit suhtautuvat tietokonepeleihin nykyistä seniorisukupolvea myönteisemmin.
Nykyajan seniorit,
joita ovat ennen vuotta 1950 syntyneet seniorit, käyttävät
tietokonepelejä viihteenä ja ajanvietteenä varsin vähän, kuten
edellisessä postauksessa esitellystä Enterin pelikyselystäkin käy
ilmi. Tähän on varmasti monia syitä. Seniorit eivät esimerkiksi
tunne tarjolla olevia erilaisia pelejä ja peligenrejä, heillä ei
ole käytettävissään pelaamiseen tarvittavia tietokoneita ja
laitteita tai niiden käyttö ja pelaamisen aloittaminen tuntuvat
vaikealta. Osa todennäköisesti kokee tietokonepelit vain lapsille
ja nuorille kuuluvina. Tietokonepelejä pelaavat aikuiset senioreista
puhumattakaan saatetaan nähdä jotenkin lapsellisina tai muuten
outoina kummajaisina, joten pelaamista ei edes kokeilla.
Senioreiden
tilanne tulee kuitenkin muuttumaan. Jo lähitulevaisuuden
senioreille, joita voitaisiin kutsua vaikkapa X-senioreiksi, mutta
erityisesti seuraavien sukupolvien Y- ja Z-senioreille tietokonepelit
tulevat olemaan itsestään selvä ja luonnollinen ajanvietteen ja
viihteen muoto. He ovat tottuneet käyttämään tietotekniikkaa ja
olleet monin tavoin mukana myös tietokonepelien maailmassa sekä
itse pelaten että seuraamalla lastensa ja lasten lastensa
pelaamista. Heille tietokonepelien pelaaminen on tuttua, hauskaa,
hyvää, mielenkiintoista ja arvostettua ajanvietettä ja viihdettä.
Heillä on lisäksi kokemuksia siitä, miten tietokonepelien
pelaamisen avulla voidaan kehittää esimerkiksi kielitaitoa,
ongelmanratkaisutaitoja ja netissä pelattavien joukkuepelien avulla
myös johtamis- ja yhteistyötaitoja. Asenteisiin tulee varmasti
vaikuttamaan myös peliteollisuuden menestyminen ja pelillisyyden
(gamification) hyödyntäminen työn tekemisen, organisoinnin ja
johtamisen kehittämisessä.
Pitäisikö ennen vuotta 1950
syntyneitä nykyajan senioreita aktivoida, kannustaa ja auttaa
hyödyntämään tietokonepelejä ajanvietteenä nykyistä enemmän?
Mikä rooli tässä voisi olla seniorien palvelutaloilla ja vaikkapa
kirjastoilla? Voisivatko nuoret tulla mukaan opastamaan ja neuvomaan
senioreita ja pelaamaan heidän kanssaan?
Entä mikä on tilanne vuosina
1950-1959 syntyneen, vielä työelämässä toimivan seuraavan
seniorisukupolven eli X-senioreiden osalta? Mitkä ovat heidän
asenteensa ja valmiutensa tietokonepelien hyödyntämiseen sitten,
kun heistä tulee senioreita?
perjantai 16. tammikuuta 2015
Minkälaisia tietokonepelejä seniorit pelaavat?
Tietotekniikasta kiinnostuneiden
seniorien järjestö Enter ry kartoitti syksyllä 2014 jäsenkuntansa
näkemyksiä tietokonepeleistä. Vastaukset saatiin 125 jäseneltä.
Tämä on n. 25% Enterin jäsenkunnasta.
Lähes 70% vastaajista kertoi
pelanneensa tietokonepelejä PC:llä vähintään jonkin verran.
Kokemuksia muilla laitteilla pelaamisesta oli selvästi vähemmän.
Tablettilaitteilla oli pelannut n. 35% vastaajista, kännykällä 20%
ja pelikonsolilla 10%.
Suurin osa tietokonepelejä pelanneista
senioreista oli pelannut pääasiassa erilaisia kortti-, lauta,
pulma- ja sanapelejä (n. 70%). Suosikkipeleinä mainittiin useimmin
pasianssi ja mahjong.
Sen sijaan erilaiset laajemmat
toimintapelit, strategiapelit, tappelupelit, ammuntapelit,
seikkailupelit, toimintaseikkailupelit, ajopelit, simulaatiopelit tai
roolipelit olivat senioreille huomattavasti tuntemattomampia. Näitä
oli pelannut tai kokeillut pelityypistä riippuen vain 5...20%
vastanneista.
Enterin pelikyselyn tulokset ovat
kokonaisuudessaan nähtävissä Enterin nettisivuilla. Tulokset löytyvät tästä linkistä.
Hyvin samansuuntaisia tuloksia saatiin
myös vuonna 2013 toteutetussa Ikäihmiset ja digitaaliset pelit
-kyselyssä, jonka tuloksia esittelevään raporttiin pääsee tästä linkistä
Kyselyjen tulosten perusteella voidaan
mielestäni sanoa, että seniorit ovat vasta ottamassa ensimmäisiä
varovaisia askeleita tietokonepelien valtavaan ja yhä nopeammin
laajenevaan maailmaan.
Mitä mieltä sinä olet
tietokonepelien pelaamisen sopivuudesta senioreille? Kannattaisiko
senioreiden hyödyntää tietokonepelejä viihteenä ja ajanvietteenä
nykyistä enemmän ja monipuolisemmin?
torstai 15. tammikuuta 2015
Minkälaista opastusta, neuvontaa ja tukea senioripelaajat tarvitsevat?
Tietokonepelejä pelaavat seniorit
voivat osaamisestaan, pelikokemuksistaan, tilanteestaan ja muista
toimintaedellytyksistään riippuen hyötyä pelaamiseen liittyvästä
perehdyttämisestä, opastuksesta, neuvonnasta, avusta ja tuesta
monin tavoin.
Opastuksen ja neuvonnan avulla
pelaamisessa pääsee nopeammin alkuun ja vaikeissa paikoissa tai
ongelmissa helpommin eteenpäin.
Sopivan tuen avulla pelaamisesta voi
päästä nauttimaan jopa silloinkin, kun esimerkiksi fyysisten
rajoitteiden tai muiden syiden takia ei enää itse pysty pelaamaan
tietokonepelejä, mutta pelit edelleen kiinnostavat.
Tietokonepelejä harrastavien ja
pelaavien senioreiden tukemiseen liittyviä tehtäviä tai rooleja
voisivat olla esimerkiksi:
- Pelivalmentaja, peliopastaja tai
pelineuvoja, joka kertoo tietokonepeleistä sekä opettaa,
opastaa, neuvoo, ohjaa ja tukee senioreita tietokonepelien
pelaamisessa joko henkilökohtaisesti tai pienissä ryhmissä.
Tällaisen roolin englanninkielisenä vastineena voisi olla
esimerkiksi game coach tai game
trainer.
- Peliesittäjä tai
peliselostaja, joka esiintyvän taiteilijan tavoin näyttää,
esittää ja selostaa tietokonepelien pelaamista senioreille
pelaamalla pelejä niin, että seniorit voivat seurata peliä ja sen
etenemistä reaaliaikaisesti joko samassa tilassa isolta näytöltä
tai omilta tietokoneiltaan kotonaan tai muissa heille sopivissa
paikoissa. Peliesityksiä voidaan myös nauhoittaa ja katsella
myöhemmin. Roolin englanninkieliseksi nimeksi voisi sopia vaikkapa
game jockey.
Peliesityksen aikana peliesittäjä voi
selostaa pelin kulkua ja tapahtumia kertomalla, mitä on tulossa,
mitä on juuri nyt tapahtumassa tai mitä äsken tapahtui.
Selostamisen ajaksi peli voidaan tarvittaessa myös pysäyttää.
Sopivissa tilanteissa peliesittäjä
voi myös kysyä esitystä seuraavilta senioreilta näkemyksiä
siitä, mitä jossain pelitilanteessa kannattaisi seuraavaksi tehdä
tai kokeilla. Katselijat voidaan osallistaa myös pelitilanteiden
jälkiarviointiin pysäyttämällä peli ja arvioimalla pelin kulkua
keskustelemalla ryhmän kanssa. Tilanteiden jälkiarvioinnin
perusteella peliesittelijä voi pelata tilanteen uudestaan
keskustelussa esiin tulleiden suositusten mukaisesti.
- Tekninen tuki (pelinörtti),
joka auttaa laitteiden valinnassa, hankinnassa, käytössä ja
ylläpidossa sekä pelien asentamisessa.
Kaikki edellä kuvatut tehtävät tai
roolit liittyvät läheisesti toisiinsa. Raja niiden välillä on
kuin veteen piirretty viiva. Se elää koko ajan ja välillä sitä
ei ole olemassakaan. Kaikki roolit sopivatkin hyvin myös samalle
henkilölle, joka tilanteen ja tarpeen mukaan painottaa niitä
joustavasti sopivalla tavalla omassa toiminnassaan.
Senioripelaajien opastusta, neuvontaa
ja tukemista voivat toteuttaa pelaamiseen perehtyneet seniorit.
Tällaisen vertaistuen ohella myös tietokonepelejä harrastavat
nuoret voisivat erinomaisesti toimia senioripelaajien tukihenkilöinä
ja pelivalmentajina.
Mitä mieltä sinä olet? Tarvitsevatko
seniorit tällaisia tukipalveluita? Miltä tässä kuvatut tehtävät tai
roolit tuntuvat? Miten roolikuvauksia voisi kehittää? Mitä muuta
tietokonepelaamiseen liittyvää tukea ja opastusta senioreille
kannattasi järjestää?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)