sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Counter Strike -pelin opettelu ja pelaaminen on senioreille erinomaista aivo- ja sormijumppaa.

Sormijumppa liittyy näppäimistön ja hiiren sujuvaan käyttöön eri tilanteissa niin, että pelin tiimellyksessä ei tarvitse katseella etsiä oikeita näppäimiä. Sormi- ja lihasmuistia kannattaa kehittää. Eräs joukkueen jäsenistä arveli, että hänelle on tässä etua pianon soitosta. Sitä hän ei kuitenkaan uskonut, että pelaamalla Counter Strikea voi oppia soittamaan pianoa. Harmi.

Pelaaminen vaatii keskittymistä ja useamman erän pelaaminen yksi toisensa jälkeen myös fyysistä kestävyyttä ja jaksamista. Sormien toimivuuden lisäksi on pidettävä huolta myös muusta kunnosta. Tämän ymmärtäminen on avannut ainakin minun käsitystäni digipelaamisesta elektronisena urheiluna.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä uuden oppimista vaativista asioista:

- Pelikentän ymmärtäminen ja hallinta. Tässä keskeisellä sijalla on kartan muistaminen ja yhteinen kieli sen kuvaamiseen niin, että pystytään keromaan toisille missä ollaan, minne pitää mennä tai missä vastustajat ovat.

- Liikkuminen pelikentällä. Miten erilaisissa tilanteissa kannattaa liikkua. Kävellen, juosten, kyykyssä, hyppien, varovaisesti vai jotenkin muuten. Milloin kannattaa rynnätä kohti vastustajaa ja milloin jäädä kytikselle johonkin kohtaan odottamaan?

- Minkälaisia aseita Counter Strikessa on käytettävissä tarjolla, mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet? Mihin tarkoitukseen ne sopivat? Miten erilaisia aseita käytetään? 

- Minkälaisia kranaatteja on käytettävissä? Miten ne vaikuttavat? Miten niitä käytetään? Milloin kranaatteja kannattaa käyttää?

- Vastustajan sijainnin ja liikkumisen huomaaminen, ennakointi ja huomioonottaminen omassa toiminnassa.

Sitten, kun nämä asiat on opittu, on seuraavina haasteina strategiat, taktiikat ja joukkueena toimiminen. Myös joukkueen rahavarojen käyttöä aseiden ja varusteiden hankkimiseen on opeteltava. Ja voimajuomana pohjalla game sense eli pelin ja pelitilanteiden intuitiivinen ymmärtäminen. Tähän toivoisi jotain poppakonstia, mutta oikotietä onneen ei taida olla.

tiistai 6. marraskuuta 2018

Onko digipelaaminen senioreille turhaa ajanhukkaa vai hauskaa ja hyödyllistä ajanvietettä?

Kumpi on senioreille hyödyllisempää. Television katseleminen vai digipelien pelaaminen? Tähän ei tietenkään ole yhtä oikeaa vastausta, sillä niin televisio-ohjelmia kuin digipelejäkin on hyvin erilaisia. Molemmille on yhteistä se, että ne voivat olla hauskaa, mielenkiintoista ja jännittävää ajanvietettä.

Digipelien pistämättömänä etuna television viihdeohjelmiin verrattuna on kuitenkin, että hauskuuden ohella ne aktivoivat monella tavalla aivojen käyttöä, ajattelua ja ongelmaratkaisua sekä asioiden huomaamista ja muistamista. Kaikki ovat taitoja ja toimintatapoja, joita kannattaa ylläpitää ja kehittää, sillä ne ovat seniorien toimintakyvylle hyödyllisiä. Yhdessä pelattavat verkkopelit puolestaan tuovat digipelaamiseen mukaan myös yhdessä tekemisen, josta jo muutaman Counter Strike -pelin harjoituksen jälkeen minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia.

Digipelien myönteisistä vaikutuksista on kerrottu YLEn sivuilla julkaistusta jutussa ”Mulla on peli kesken. Pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja”, johon pääsee tästä linkistä.

Samaa voivat tietysti tehdä myös televisio-ohjelmat, mutta on myös paljon ohjelmia, joilla ei tällaisia vaikutuksia ole lainkaan tai korkeintaan hyvin vähän. Aktivoinnin sijasta tällaiset ohjelmat pikemminkin passivoivat.

Mitä mieltä sinä olet seniorien digipelaamisesta? Itse pelaavien ja pelaamiseen myönteisesti suhtautuvien ohella olisi erittäin kiva ”kuulla” myös seniorien digipelaamiseen kriittisesti suhtautuvien senioreiden näkemyksiä. Aineksia oman mielipiteen muodostamiselle voi hakea lisää Enter ry:n Ikinörtti -blogin jutusta ”Hyi! Pelaavatko seniorit digipelejä?

Digipeleihin voi tutustua maksuttomassa seniorien pelitapahtumassa, joka järjestetään Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä keskiviikkona 7.11.2018 klo 14.30-16.30. Järjestäjänä on Enter ry. Pelitapahtuman esittelysivulle pääsee tästä linkistä.

Harjoituspelit tietokoneen ohjaamien bottien kanssa alkavat yksinpeleinä.

Toisena yksin pelattavana harjoittelumuotona Counter Strike -pelissä on pelaaminen tietokoneen ohjaamien bottien kanssa. Tässä harjoittelumuodossa tietokone muodostaa pelin joukkueet siten, että pelaaja on neljän botin kanssa toisessa joukkueessa ja toinen joukkue koostuu pelkästään tietokoneen ohjaamista boteista.

Harjoituspeli bottien kanssa käynnistyy.

Harjoituspelin käynnistyessä pelaaja tai paremminkin pelaajan ohjaama hahmo seisoo pistooli kädessä ryhmänsä kanssa pelin aloituskohdassa. Hetken ihmettelyn jälkeen joukkueen botit lähtevät liikkeelle ja minä niiden perässä. Sitten alkaakin tapahtua. Kauempaa kuuluu aseiden räiskintää. Yksi joukkueeni jäsenistä ammutaan. Minä kurkistan kulman taakse ja saman tien vastustajat apuvat minut. Kaikki tapahtui nopeasti. Yritin miettiä, mitä äskeisestä kokemuksesta voisi oppia. Monia huonosti menneitä asioita vilisi mielessä. Oppimistarpeita kyllä tulee esiin, mutta toistaiseksi ei mitään opittua. Sitten alkaakin jo seuraava erä samalla tavalla.

Parinkymmenen bottien kanssa käydyn harjoitusottelun jälkeen tuntuu siltä, että edessä on vielä pitkä matka. Ensimmäisissä otteluissa minut ammuttiin muutamissa sekunneissa. Vaikka teoriassa tietää, miten pelikentällä liikutaan, on liikkuminen käytännössä toistaiseksi todella könkköä. Toinen opettelua vaativa asia on pelikentän kartan lukeminen ja ymmärtäminen pelin tapahtumien tiimellyksessä. Kartta näyttää, missä oman joukkueen muut jäsenet liikkuvat ja ainakin bottien kanssa käytävissä harjoitusotteluissa myös vastustajien sijainnin ja liikkeet.

Väitetään, että harjoittelu tekee mestarin. Tuntuu, että ainakin minä, mutta todennäköisesti myös joukkueen muut jäsenet,  tarvitsemme sitä paljon ennen, kuin pystymme pelaamaan yhdessä joukkueena. Joukkueena pelaamisessa on lisäksi monia muita haasteita. Niin omiin kuin joukkueen muiden jäsenten epäonnistumisiin ja virheisiin täytyy suhtautua mahdollisuuksina oppia uutta ja kehittyä. Harjoituksista voisi saada hauskoja pelivideoita.

maanantai 5. marraskuuta 2018

Counter-Strike: Global Offensive -pelin opettelu alkaa.


Ensimmäisenä käyn läpi opetusohjelman, jonka tarkoituksena on antaa pelaajalle perustiedot aseiden käytöstä ja käsittelystä. Sen läpikäyminen osoitti, että paljon on vielä opittavaa. Nyt suurin piirtein tietää muutamia perusasioita, mutta niiden käytännön tekeminen kangertelee valtavasti. Esimerkiksi sormet pitäisi saada liikkumaan näppäimistöllä ilman näppäimistöön katsomista. Näin pystyisi paremmin seuraamaan pelikentän tapahtumia ja reagoimaan niihin.

Opetus alkaa ampumaradalla, jossa harjoitellaan konepistoolilla ampumisesta. Pelaaja ottaa aseen pöydältä painamalla E-näppäintä, kohdistaa tähtäimen maalitaulun keskelle hiiren avulla ja ampuu lippaan tyhjäksi. Kouluttaja neuvoo ampumaan lyhyitä sarjoja.


Ampumapaikalla pitää osua maaliin 
 Seuraavassa harjoituksessa opetellaan tunnistamaan esiin tulevia hyviksiä ja pahiksia. Tarkoituksena on ampua pahikset ja välttää hyvisten ampumista. Hahmot tulevat nopeaan tahtiin esiin harjoitusalueen molemmilta puolilta. Onnistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa esiin tuleva hahmo nopeasti ja pahisten kohdalla tähdätä ja ampua vielä nopeammin, sillä pahikset menevät nopeasti takaisin suojaan. Tuntuu yksinkertaiselta ja helpolta, mutta on käytännössä varsin haastavaa. Useamman harjoituskerran jälkeen en vieläkään ennätä ampua kaikkia pahiksia ja muutamaa hyviskin tulee ammuttua.

Sitten harjoitellaan edessä olevan materiaalin läpi ampumista niin, että ammutaan riittävän monta kertaa samaan kohtaan. Tämän ampumapaikan viimeinen harjoitus on edessä olevan esteen alapuolelta ampuminen kyykistymällä itse alemmaksi. Kyykkyyn päästään painamalla Ctrl-näppäintä vasemman käden pikkusormella. Harjoituksen aikana kouluttaja toteaa, että kyykkyasento parantaa osumatarkkuutta.

Seuraavalla harjoituspaikalla on edessä isompi alue, jossa on erilaisia esteitä ja rakennelmia. Tarkoituksena on harjoitella eri puolilta esiin tulevien vastustajien ampumista mahdollisimman nopeasti. Aseina on sekä pistooli että konepistooli. Yhtenä harjoittelun aiheena on aseen vaihtaminen tarpeen vaatiessa jos vaikka ammukset loppuvat toisesta. Ennen harjoituksen alkamista kouluttaja kertoo, että osuminen vastustajan päähän on paljon tehokkaampaa, kuin ampuminen keskivartaloon tai jalkoihin. Lisähasteena harjoituksessa on liikkuvaan maaliin osuminen sillä muutama vastustaja liikkuu puolelta toiselle.


Er puolilta maalialuetta esiin tulevat terroistit ammutaan. 
Sitten on vuorossa kranaattien käyttö, jota harjoitellaan heittämällä kranaatteja eri etäisyydellä olevia maaleja kohti niin, että ne tuhoutuvat. Yksi maaleista on sellainen, että kranaatti on osattava heittää kimmokkeena viereisen seinän kautta. Kranaatti heitetään viemällä tähtäin hiiren avulla haluttuun kohtaan ja klikkaamalla sitten hiirtä. Meille opetetaan myös miten, sokaisukranaatin vaikutukselta voi välttyä kääntämällä nopeasti katse muualle, jos vastustaja käyttää niitä.

Kilpailupelissä joukkueet pelaavat sekä hyvisten että pahisten rooleissa, joten meidät opetetaan vielä asettamaan ja purkamaan pommeja.


Harjoitusradalla on vältettävä omien ampumista.
Viimeisenä harjoituksena on vastustajia vilisevän harjoitusradan tai sokkelon läpäiseminen mahdollisimman nopeasti. Harjoituksessa sovelletaan kaikkia edellä opittuja taitoja. Harjoituksen alussa voi valita perusaseen tarjolla olevista vaihtoehdosta. Konepistoolin, rynnäkkökiväärin tai kiikarikiväärin lisäksi pelaajalla on harjoituksessa aina käytettävissään myös pistooli, käsikranaatti ja veitsi. Harjoitusradan voi käydä läpi niin monta kertaa kuin haluaa. Omaa kehittymistään voi arvioida harjoitusrataan kuluvan ajan perusteella.

Ja sitten jatkamaan harjoituksia.

Seniori tutustuu Counter-Strike: Global Offensive -peliin

Olen mukana Enter ry:n Counter Strike -joukkueessa, joka on käynnistämässä toimintaansa ja aloittamassa harjoitteluaan. Joukkueen perustamisesta, tavoitteista ja suunnitelmista kerrotaan Ikinörtti-blogissa olevassa jutussa, johon pääsee tästä linkistä.

Ensimmäinen Counter-Strike -kokemus ällistyttää, mutta toivo herää
.

Olen aikaisemmin pelannut pääasiassa vuoropohjaisia strategiapelejä sekä yksin pelattavia toiminta- ja seikkailupelejä, joissa voi suurelta osin edetä omaan tahtiin. Counter Striken kaltaiset reaaliaikaiset pelit, joissa täytyy nopeasti reagoida vastustajien toimintaan, eivät toistaiseksi ole oikein maistuneet.

Counter Strike -pelin ensimmäinen opetteluyritys oli hämmentävä. Tunsin pelin toimintaperiaatteen etukäteen, sillä olen lukenut siitä, katsellut videoita kilpapeleistä mm. YLEn lähetyksissä. Viime keväänä katselin seniorijoukkueiden Grey gunners (Suomi) ja Silver snipers (Ruotsi) kohtaamisen, joka striimattiin suorana ja on vieläkin nähtävissä Youtubessa. Tämä ei kuitenkaan paljon auttanut.

Ennakkokäsitykseni oli, että pelaamaan opetellaan käynnistämällä peli ja menemällä mukaan peliserverin joillain kriteereillä kokoamaan joukkueeseen. Näin myös tapahtui. Pienen odottelun jälkeen peli käynnistyi ja huomasin olevani mukana viiden pelaajan joukkueessa. Kuulokkeista alkoi kuulua joukkueen muiden jäsenten innokasta puhetta. En kuitenkaan ymmärtänyt siitä mitään sillä kieli ei ollut suomea tai englantia vaan ilmeisesti venäjää. Puhujat eli joukkueen toiset pelaajat kuulostivat hyvin nuorilta.

Sitten joukkueen muut jäsenet lähtivät etenemään johonkin päin ja minä jäin kuin nalli kalliolle ihmettelemään, mitä pitäisi tehdä ja minne päin lähteä. Aseina minulla oli pistooli ja veitsi, joiden käyttöä yritin kokeilla. Jälkeen päin ymmärsin, että pelin alussa olisi voinut valita itselleen mieluisia aseita.

Lähdin sitten liikkeelle käyttäen näppäimistön näppäimiä WASD (Eteenpäin, Vasemmalle, Taaksepäin, Oikealle) ja tähtäämällä hiiren avulla. Ammuin pistoolilla muutamia laukauksia ja kokeilin huitoa veitsellä. Sitten peli yhtäkkiä loppui. Muut pelaajat olivat ilmeisesti tuskastuneet osaamattomuuteeni ja siihen, että en mitenkään reagoinut heidän puheisiinsa, ja heittivät minut ulos pelistä. Siellä minä sitten olin yksikseni pelin aloitussivulla.

Tämän kokemuksen jälkeen ajattelin, että ei tästä tule mitään. Etsin kuitenkin googlaamalla neuvoja ja sain tietää, että ennen varsinaiseen peliin osallistumista, kannattaa käydä läpi pelin harjoitusohjelma ja harjoitella pelissä toimimista tietokoneen ohjaamien bottien kanssa pelattavissa harjoituspeleissä yksin ja/tai pelikavereiden kanssa. Tämän jälkeen huokasin helpotuksesta ja ajattelin, että pelaamisen opettelu on sittenkin mahdollista myös kokemattomalle seniorille.