Seniorien kokemuksia tietokonepelien pelaamisesta ja erilaisten pelien opettelusta

Kokemusten esittely käynnistyy Facebookissa toimivassa Senioripelaajat -ryhmässä, johon kaikki tietokonepeleistä ja niiden pelaamisesta kiinnostuneet seniorit ovat tervetulleita. Ryhmässä voi sekä tutustua toisten senioreiden kokemuksiin että kertoa omista pelikokemuksistaan.

Senioripelaajat -facebookryhmä on suljettu ryhmä, joten siellä kerrotut kokemukset ovat vain ryhmän jäsenten luettavissa. Myöhemmin kokemuksista on tarkoitus työstää sellaisia yhteenvetoja, joita voidaan kertojien luvalla julkaista myös Senioripelaajat -blogissa.

Seniorit pääsevät parhaiten mukaan Senioripelaajat -facebookryhmään menemällä ensin Facebookissa ryhmän sivulle ja klikkaamalla sitten Liity jäseneksi -painiketta.

Itse aion ryhmässä kertoa, miten pelaan erilaisia toiminta-, seikkailu- ja strategiapelejä. Peleistä, joita olen jo oppinut pelaamaan, selostan pelin kulkua ja mielenkiintoisia pelitapahtumia. Uusista peleistä, joihin olen vasta tutustumassa, kerron, miten oppiminen ja perehtyminen etenevät ja minkälaisia ovat ensimmäiset pelikokemukset. Kirjoitettujen kuvausten lisäksi tarkoitukseni on myös näyttää pelaamistani pelivideoiden avulla.

Seniorien kannattaa pelata toiminta-, seikkailu- ja strategiapelejä

Tietokonepelien pelaaminen vaikuttaa aivojen toimintaan. Eniten aivoja kehittävät toimintapelit, jotka harjaannuttavat tarkkaavaisuutta, havainnointia ja työmuistia. Toimintapelit kehittävät myös pelaajan kykyä suorittaa montaa tehtävää yhtä aikaa ja siirtää huomiotaan eri tehtävien välillä. Näiden taitojen ja ominaisuuksien kehittämisessä toimintapelit ovat aivojumpaksi kehitettyjä älypelejä parempia. Toimintapeleissä ruutuun ilmestyy nopeasti liikkuvia kohteita ja pelaaja joutuu tekemään nopeita mutta myös tarkkoja ratkaisuja. Strategiapelit puolestaan kehittävät kognitiivista joustavuutta ja työmuistia.

Lähde: Green, C.S., Seitz, A.R. The Impacts of Video Games on Cognition (and How the Government Can Guide the Industry), Policy Insights from the Behavioral and Brain Sciences 2015, Vol. 2(1) 101–110

Seniorien pelitapahtuman 16.11.2015

Seniorien pelitapahtuman ohjelmaa suunnitellaan parhaillaan. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että erilaisten kännyköillä, tableteilla ja konsoleilla pelattavien pulma-, muisti- ja liikuntapelien lisäksi tapahtumassa esitellään myös PC:llä pelattavia strategia-, toiminta-, seikkailu- ja roolipelejä, jotka sopivat myös senioreille.

Seniorien pelitapahtuman tavoitteena on
- antaa senioreille mahdollisuus tutustua erilaisiin tietokonepeleihin ja niiden pelaamiseen joko katsomalla pelaamista tai kokeilemalla itse
- auttaa senioreita löytämään itselleen ajanvietteeksi sellaisia tietokonepelejä, jotka tuntuvat sopivilta ja joiden pelaaminen on hauskaa
- auttaa senioreita huomaamaan tietokonepelien antamia mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, yhdessä olemiseen ja jopa yksinäisyyden vähentämiseen
- tuoda esiin tietokonepelien pelaamisen hyviä puolia ja hyötyjä senioreille mahdollisia haittoja unohtamatta
- kehittää senioreiden pelikulttuuria
- vaikuttaa käsityksiin tietokonepelien sopivuudesta senioreille niin, että tietokonepelien pelaaminen nähdään sallittuna, hyväksyttynä ja jopa suositeltavana toimintana myös senioreille
- opastaa ja neuvoa senioreita peliharrastuksen käytännön asioissa (esim. laitteistot, tietoturva).

Pelitapahtuman järjestää Enter ry. Yhteistyökumppaneina ovat Eläkeliiton ja EHYT ry:n LähiVerkko-projekti, Senioriverkko , SeniorSurf Suomi ja KAVI:n Mediakasvatus- ja kuvaohjelmayksikkö.

Pelitapahtumalla on oma sivu myös Facebookissa.

Tapahtumaa koskevia ideoita, ehdotuksia, toiveita ja kysymyksiä voi esittää sekä kommentoimalla tätä postausta että osallistumalla Facebookissa olevalla sivulla käytävään keskusteluun.

Senioripelaajien verkosto

Kaikki tietokonepelejä pelaavat seniorit ovat automaattisesti mukana senioripelaajien verkostossa. Verkostoitumisen alkuvaiheessa valtaosa tietokonepelien pelaamista harrastavista senioreista ei tiedä tällaisen verkoston olemassaolosta puhumattakaan, että olisi tietoisesti liittynyt siihen ja päättänyt lähteä mukaan verkostoitumaan toisten tietokonepelejä pelaavien senioreiden kanssa.

Senioripelaajien verkostossa mukana oleminen ei maksa mitään eikä velvoita mihinkään. Verkostossa voi olla mukana ja toimia monella eri tavalla. Mukana olemisen toisessa ääripäässä ovat senioripelaajat, jotka vain jatkavat tietokonepelien pelaamista entiseen tapaansa, mutta eivät muulla tavoin aktiivisesti osallistu verkoston toimintaan. Verkoston olemassaolon avulla he pelkästään tietävät, että valtakunnassa on muitakin tietokoepelien pelaamista harrastavia senioreita.

Verkostossa mukana olemisen toisessa ääripäässä olevat senioripelaajat taas osallistuvat aktiivisesti senioripelaajien verkoston toimintaan. Se, mitä tämä toiminta voisi olla, on vielä hakusessa. Yhtenä verkostoitumisen apuvälineenä on jo olemassa Facebookissa toimiva Senioripelaajat -keskusteluryhmä. Myös Linked In -palveluun on perustettu Senioripelaajat – Senior gamers -ryhmä. Molempien ryhmien tarkoituksena on toimia paikkana, jossa senioripelaajat voivat tutustua toisiinsa ja keskustella. Tervetuloa mukaan kumpaan tahansa tai vaikka molempiin.

Senioripelaajien verkoston toimintaa ja sen kehittämistä koskevia kysymyksiä, ideoita ja ehdotuksia voi esittää sekä em. keskusteluryhmissä että kommentoimalla tätä blogipostausta.

Mitä hyötyä tietokonepeleistä on senioreille, ikäihmisille ja vanhuksille?

Senioreille, jotka toimintakykynsä puolesta pystyvät halutessaan pelaaman minkälaisia tietokonepelejä tahansa, tietokonepelit ovat ensisijaisesti hauskaa ajanvietettä. Tieteellisissä julkaisuissa on kuitenkin alkanut esiintyä näkemyksiä, joiden mukaan myös tavanomaisten seikkailu-, toiminta- ja strategiapelien avulla voidaan sivutuotteena ylläpitää ja kehittää senioreiden toimintakykyä.

Iäkkäämmille ikäihmisille ja vanhuksille tietokonepelit voivat ajanvietteen ohella olla myös väline tietoisesti ylläpitää ja kehittää muistia, tiedonhallintaa ja muita toimintakykyyn liittyviä ominaisuuksia. Seikkailu-, toiminta- ja stratejiapelien pelien sijasta ikäihmiset ja vanhukset tyypillisesti pelaavat erilaisia pulma ja älypelejä, liikuntapelejä ja erityisesti iäkkäämmille tehtyjä muistia ja toimintakykyä kehittäviä pelejä (muistipelejä, braingames).

Seuraavassa tuodaan esiin muutamien tutkimusten tai selvitysten avulla saatuja kokemuksia ja näkemyksiä yli 70 vuotiaiden ikäihmisten ja vanhusten kokemuksista.

Erään muistipelin hyötyjä ikäihmisille

Brain Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaukseen osallistui 22 iältään 71–91-vuotiasta ikäihmistä, joista osalla oli lievä muistisairaus.

Yli puolet testaukseen osallistuneista uskoi pelaamisella olleen myönteisiä vaikutuksia muistitoimintojen ylläpitoon ja kehittämiseen. Yli kaksi kolmasosaa ikäihmisistä ajatteli pelaamisen olevan hyvä ja mielekäs keino muistin ylläpitoon ja kehittämiseen. Ikäihmiset pitivät itsensä haastamista tärkeänä.

Muistipeli koettiin yhdeksi hyväksi aktivointikeinoksi. Pelaamisen ajateltiin lisänneen ikääntyneiden itseluottamusta ja tarjonneen onnistumisen elämyksiä, joiden koettiin vaikuttavan myönteisesti myös elämänlaatuun. Ikääntyneiden innostuneisuus oli ollut selkeästi havaittavissa, ja se oli tarttunut helposti pelaajasta toiseen. Pelaamisen todettiin mahdollistaneen käden- ja hahmottamistaitojen ylläpitoa ja kehittämistä. Lisäksi pelaamisen ajateltiin kehittäneen jonkin verran myös ikääntyneiden keskittymiskykyä. Niin ikäihmiset kuin henkilökunta koki pelaamisen lisänneen erittäin paljon keskinäistä yhteistyötä.

Testaus osoitti, että peli soveltuu ikääntyneiden virikkeeksi ja tukee kognitiivisen toimintakyvyn ja muistin ylläpitoa.

Pelaaminen voisi tarjota myös yksinäisille ikäihmisille sisältöä ja ajanvietettä arkeen. Pelaamisen todettiin lisänneen ikäihmisten itseluottamusta ja tarjonneen ikäihmisille tärkeitä onnistumisen elämyksiä, joiden koettiin parantavan myös elämänlaatua. Pelaamisen myötä ikäihmisten kiinnostus pelejä kohtaan kasvoi.

Lähde: Holappa, N., Flow Factory Oy:n Brain Farmer -muistipelisovelluksen tuotetestaus, Prizztech Oy, Living lab – käyttäjälähtöistä hyvinvointia Satakuntaan.

Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilu

Käpyrinne ry:n Vahvaksi verkossa -projektin raportissa tarkastellaan Xbox kinetic -konsolin käytön soveltuvuutta ikäihmisten sosiaalisten toimintatuokioiden järjestämiseen, fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja kognitiivisten toimintojen harjoitteluun.

Raportin yhtenä lähtökohtana on näkemys, että videopelaaminen tuottaa mielihyvän kokemuksia, joita yhdessä toisten kanssa pelaaminen vielä voimistaa. Mielihyvällä, hyvällä ololla ja virkeydellä puolestaan on merkitystä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokemisen kannalta.

Toisena lähtökohtana on käsitys siitä, että urheilu- ja fitness -pelien pelaamisella on vaikutusta myös fyysiseen kuntoon ja terveyteen.

Kokeiluun osallistuvat seniorit jaettiin virkistysryhmään, jossa tutkittiin mielekkäiden ja hauskojen toimintatuokioiden järjestämistä, ja liikuntaryhmään, jossa tutkittiin pystytäänkö pelien avulla vaikuttamaan ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn ja erityisesti tasapainon ylläpitämiseen helpolla ja hauskalla tavalla. Liikuntaryhmässä pelattiin keilailu-, kiekonheitto- , koskenlasku- ja akvaariopelejä. Virkistysryhmässä pelattiin kilpailu-, liikunta- ja aivojumppapelejä kuten esimerkiksi koskenlasku, tikanheitto, laskettelu, keilailu ja matematiikan laskutehtävät.

Seuraavassa on poimintoja esiin nousseista myönteisistä asioista:

- Videopelien pelaaminen koettiin hauskana toimintana

- Paransi ikäihmisten itseluottamusta uusien teknologioiden käyttäjinä

- Ryhmssä pelaaminen on mukavaa ja antaa myönteisen sosiaalisen kokemuksen

- Pelaaminen on kannustava väline liikuntaan

- Liian helppo pelitaso ei tunnu kiinnostavalta vaan pelissä on oltava sopivasti haasteita

- Kannustava palaute pelisuoritusten jälkeen tuntuu hyvältä

- Liikuntapelien pelaaminen virkistää ja tuo hyvän olon tunteen, joka voi säilyä pidempäänkin.

Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon mm. osanottajamäärän pienuus ja koostumus. Virkistysryhmässä oli neljä yli 70 vuotiasta miestä ja liikuntaryhmässä viisi yli 80 vuotiasta naista. Johtopäätöksiä tehtäessä kannattaa muistaa, että seniorit ovat monessa suhteessa erilaisia ja muodostavat pelaamisen kannalta hyvin erilaisia kohderyhmiä.

Lähde: Hämynen, T., Xbox 360 kinect -pelikonsolin kokeilun raportti 15.4.2013

Liikunta- ja tasapainopelit

Etäpeliä ikääntyville - EPI -esiselvityshankkeen julkaisussa selostetaan senioreiden pelaamista koskevan kartoitusten tuloksista ja kerrotaan kokemuksista, jotka on saatu senioreille tarkoitetuista erilaisista pelitilaisuuksista.

Tutkimustuloksiin viitaten todetaan, että liikunta- ja tasapainopelien avulla toteutetut interventiot ovat parantaneet ikäihmisten tasapainoa, kävelynopeutta ja ketteryyttä sekä fyysistä aktiivisuutta ja elämänlaatua. Lisäksi esitetään näkemys, että peleillä voi olla aktivoivaa ja virkistävää vaikutusta ikääntyville.

Kartoitusten avulla selvitettiin ikäihmisten kokemuksia ja näkemyksiä digitaalisten pelien pelaamiseen liittyen. Lisäksi selvitettiin, millaisista peleistä ikäihmiset ovat kiinnostuneita, miten ikäihmiset itse kokevat pelien vaikuttavan itsenäiseen kotona selviytymiseen sekä miten pelit voivat virkistää mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä.

Kartoituksia toteutettiin kaksi. Ensimmäisellä kyselyllä selvitettiin yleisellä tasolla ikäihmisten suhtautumista digitaalisiin peleihin. Vastauksia saatiin 37. Potentiaalisia vastaajia oli yli sata. Vastanneista suurin osa oli yli 75-vuotiaita. Naisia ja miehiä oli lähes saman verran. Lähes jokaisella (92 %) on käytössään tietokone. Puolet vastanneista kertoo pelaavansa säännöllisesti tietokonepelejä. Muutama vastaajista on kokeillut pelaamista erilaisilla pelikonsoleilla ja yksi vastaajista kertoo pelaavansa säännöllisesti. Puolet vastanneista pelaa jo tai olisi kiinnostunut kokeilemaan digitaalisten pelien pelaamista. Noin neljäsosa vastanneista (24 %) ei missään nimessä halua kokeilla pelien pelaamista

Ikäihmiset haluaisivat pelata pelejä mieluummin yksin kuin toisen ihmisen seurassa tai verkon välityksellä. Eniten heitä kiinnostavat pulma- ja älypelit, liikuntapelit sekä musiikkipelit. Noin kolmannes ei ole kiinnostunut peleistä.

Suurin osa vastanneista (89 %) on sitä mieltä, että digitaaliset pelit tuovat iloa ikäihmisen arkeen. Lähes kaikki (94 %) kokevat, että liikuntapelit voivat edistää ikäihmisen itsenäistä kotona selviytymistä. Ikäihmisten mielestä pelit voivat virkistää mieltä ja ehkäistä yksinäisyyttä. Vastanneista suurin osa (80%) on sitä mieltä, että digitaaliset pelit soveltuvat ikäihmisille.

Kyselyn vastaajat toivovat yksinkertaisia ja selkeitä pelejä, joiden ohjeet ovat äidinkielellä. He ovat kiinnostuneita peleistä, jotka kehittävät liikkumista ja muistia. Pelien tulee olla nykyisiä tarjolla olevia pelejä hitaampitempoisia ja tehtävien ratkaisemiseen tulee varata enemmän aikaa. Pelien aiheet, kuvat ja ympäristö tulee liittyä ikäihmisiä kiinnostaviin teemoihin, kuten luonto ja kotityöt.

Kyselyn vastauksia tulkittaessa on tärkeää ottaa huomioon, että vastaajat edustavat vain tiettyä osaa ikäihmisistä.

Toisessa hankkeeseen kuuluvassa kartoituksessa vastaajat kokeilivat ensin pelikonsoleilla pelattavien pelien pelaamista erilaisissa tilaisuuksissa. Pelaamisen jälkeen heitä haastateltiin ja kerättiin kokemuksia. Tilaisuuksissa vastauksia saatiin 19. Vastaajat olivat iältään 60 - 92-vuotiaita. Suurin osa (72 %) vastanneista oli naisia. Pelaajat kokivat pelaamisen olevan hauskaa ja mielenkiintoista. Osa koki pelaamisen olevan haastavaa ja vaativan opettelua. Vastaajien mielestä pelaaminen oli myös fyysisesti raskasta ja verrattavissa oikeaan liikuntasuoritukseen. Pelaaminen koettiin mukavaksi ajanvietteeksi ja yhdessäoloksi.

Ikäihmisten pelitilaisuudet olivat usean eri henkilön toteuttamia. Heidän raportoimissa tilaisuuksissa pelattiin Xbox, Wii ja Nintendo -pelikonsoleilla. Pelattuja pelejä olivat mm. keilaus, keihäänheitto, aitajuoksu, pituushyppy, kiekonheitto, jalkapallo ja pöytätennis. Myös Wii-pelikonsolin tasapainolautaa ja siihen liittyviä tasapainoa harjoittavia pelejä kokeiltiin.

Seuraavassa on luettelonomaisesti tilaisuuksien ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia.

- Mahdollisuus pelata omassa tahdissa tuntui hyvältä.

- Ikäihmiset olivat innokkaita ja avoimia niin, että pelipaikalle oli halukkaita pelaajia jonoksi asti.

- Osa pelasi ja osa halusi vain katsoa ja kannustaa pelaajia. Pelaamista seurattiin tarkkaan ja kannustettiin pelaajaa yhdessä.

- Tunnelma oli iloinen ja pelaaminen ja pelaamisen seuraaminen näytti olevan mukavaa yhdessäoloa.

- Ohjaajan on hyvä tietää ja arvioida pelaajan edellytykset pelaamiseen, esimerkiksi asennon hallintaan liittyen. Pelien pelaamisessa ja kehittelyssä on tärkeä huomioida turvallisuus. Osaa peleistä on mahdollista pelata myös istuen tavallisessa tuolissa.

- Tilaisuuden alussa ikäihmisille kerrottiin digitaalisista peleistä ja näytettiin kuinka peliä pelataan.

Ensivaikutelma peliä ja pelaamista kohtaan oli ikäihmisillä hieman kielteinen ja eikä kukaan ollut aluksi halukas kokeilemaan. Kun ensimmäinen vapaaehtoinen pelaaja saatiin osallistumaan, niin muutkin ikäihmiset innostuivat pelaamisesta. Myös ikäihmiset, joiden fyysinen toimintakyky oli heikentynyt ja tarvitsivat liikkumiseen apuvälineitä, kokeilivat pelaamista.

- Ikäihmisten kokemus oli pelaamisesta positiivinen ja toiset kannustivat toisia ikäihmisiä ja osattiin iloita myös toisten onnistumisista muun muassa täyskaadoista. Lisäksi pelaaminen synnytti urheiluun liittyvää keskustelua myös muistisairaiden ikäihmisten keskuudessa

- Aluksi messuilla kävijöitä sai houkutella pelaamaan, mutta kun yksi lähti pelaamaan, sai se muutkin innostumaan.

- Yksinkertaiset ja lyhyet pelit sopivat ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt.

- Pelien ohjeistus tulee antaa tarkasti ennen pelin alkua ja peleihin tarvitsevia liikkeitä voisi harjoitella yhdessäkin ennen varsinaisen pelin alkamista.

- Aluksi ryhmäläiset katselivat varautuneina, mutta ensimmäisen uskaltauduttua pelaamaan, innostuivat muutkin mukaan kokeilemaan. Pelaajan ympärillä ryhmäläiset kannustivat ja aplodeerasivat hyvän suorituksen jälkeen.

- Sanallista ohjausta pelaamisessa tarvitsi lähes koko ajan. Osalle pelaajista riitti sanallinen ohjaus ja osalle täytyi ohjaajan olla auttamassa käden liikerataa.

- Pelien pelaaminen ryhmässä pitää vireyttä yllä, on yhdessä tekemistä ja toisten kannustamista.

- Peleissä tulee hyvää tasapainoharjoittelua ja kehon koordinaation harjoittelua.

- Pelaaminen oli hyvin osallistavaa ja osa pelaajista olisi toivonut, että he voisivat kokeilla tätä useamminkin.

- Tulevaisuudessa ikääntyneet ovat tottuneet enemmän teknisiin laitteisiin ja pelit tulevat olemaan yksi tärkeä osa viriketoiminnan työvälineistä.

Lähde: Arolaakso-Ahola, S., Hirvonen, J. Ja Könni, P., Etäpeliä ikääntyville, EPI -esiselvityshanke, LAPIN AMK:N JULKAISUJA, Sarja B. Raportit ja selvitykset 24/2014

Kokemuksia kännykkää liikuttamalla ohjattavasta pelistä

Kännykällä ohjattavan pelin toimivuutta tutkivassa hankkeessa oli koehenkilöinä 34 kuntoutuskeskuksen asukasta. Haastateltujen asukkaiden keski-ikä oli 86 vuotta ja vaihteluväli 70...97 vuotta. Lisäksi haastateltiin henkilökuntaa (n=10). Pelissä kännykkä toimi käsillä tai vaihtoehtoisesti jaloilla käytettävänä peliohjaimena, jolla ohjattiin pallon kulkua näyttöruudulla.

Tutkimustulosten mukaan suuri osa ikääntyneistä koki mobiilipelin soveltuvaksi niin viriketoimintaan kuin kuntoutukseenkin. Muutamaa pelaajaa lukuun ottamatta lähes kaikki kokivat pelitilanteen miellyttävänä kokemuksena.

Ainakin alkuun ohjeistuksen merkitys on suuri, tutkimustuloksista selvisi että useampikin asukas jännitti pelin kokeilemista ja oli epävarmuutta omaan osaamiseen. Kokeilun ja pelaamisen hahmottamisen jälkeen lähes kaikki kokivat pelin motivoivana ja mieltä virkistävänä kokemuksena.

Erityisesti porukassa pelaaminen, toisten kannustaminen ja kilpailu tuntuivat olevan pelaajien mieleen. Harjaantuessa pelaaja kokee onnistumisen tunteita, tämä tukee itsetuntoa, lisää kykyä toimia ja kannustaa yrittämään uudelleen.

Ryhmässä toimimisen sosiaalinen merkitys on suuri. Vaikkakin peliä pelataan yksi kerrallaan, muun ryhmän osallistuminen kannustamalla ja pienen kilpailun kehittyminen lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hoitajien havaintojen mukaan ryhmäkoolla on merkitystä. Liian suuressa ryhmässä oman vuoron odottelu voi aiheuttaa pitkästymistä. Pienessä ryhmässä pelaaminen ja kilpailu tuntuu motivoivan pelaajia yrittämään uudelleen. Onnistumisen tunteet ja harjaantuminen lisäävät luottamusta omaan osaamiseen.

Henkilökunta koki pääosin pelin soveltuvan hyvin kuntoutus / viriketoimintaan. Kuntoutusta ajatellen peli kehittää erityisesti kehonhallintaa ja tasapainoa, harjoittaa hienomotoriikkaa sekä käden ja silmän koordinaatiota. Viriketoiminnassa peli toimii erityisesti sosiaalisena tapahtumana, mielialan ja itsetunnon kohottajana.

Lähde: Ylinen, A., Mobillipeli ikääntyvien aktivoimisen ja kuntoutumisen apuvälineenä, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Seniorit toistensa pelikavereina

Pelikaveritoiminta jatkaa siitä, mihin peliesittelyillä ja peliopastuksilla päästään. Kaikki tietokonepelejä pelaavat seniorit voivat toimia toisten senioreiden pelikavereina. Yhdessä pelaamisen ohella pelikaverit keskustelevat peleistä ja pelikokemuksistaan.

Pelikaverit voivat pelata yhdessä mm. seuravilla tavoilla

- Pelaaja pelaa ja pelikaveri katselee pelin kulkua vieressä.

- Pelaaja selostaa pelikaverille ennen peliä, pelin aikana ja pelin jälkeen pelin kulkua ja toimintaansa eri tilanteissa.

- Pelaaja pysäyttää pelin sopivissa tilanteissa ja kysyy pelikaverilta ehdotuksia siitä, miten tilanteissa kannattaisi toimia ja edetä.

- Pelikaverit pelaavat yhdessä samaa peliä keskustellen ja sopien siitä, miten pelissä toimitaan. Tilanteissa, joissa peli voidaan tallentaa, pelaaja voi kokeilla erilaisia pelikaverin ehdottamia toimintatapoja. Tällaisissa tilanteissa pelikaveri voi myös näyttää pelaajalle, miten hän toimisi.

- Pelikaverit pelaavat samalla laitteella samaa peliä vuorotellen niin, että toinen jatkaa palaamista siitä, mihin pelikaveri pääsi. Pelin voi tallentaa ennen pelaajan vaihtumista. Vaihdon voi tehdä lennossa milloin vain. Sopivia vaihtokohtia ovat vuoropohjaisissa peleissä pelivuoron päättyminen ja muissa peleissä esimerkiksi tietyn ajan kuluminen.

- Pelikaverit voivat pelata toistensa kanssa moninpelejä joko netissä tai laneissa eli samassa tilassa olevien tietokoneiden paikallisverkossa. Moninpeleissä voidaan pelata kahdestaan toista pelikaveria vastaan tai 2..4 seniorin ryhmänä toista ryhmää vastaan.

Millä muilla tavoilla seniorit voisivat pelata yhdessä tietokonepelejä ja olla toistensa pelikavereita?

Peliesittelyä ja peliopastusta senioreille

Peliesittelyt ja peliopastukset antavat tietokonepeleistä kiinnostuneille senioreille mahdollisuuden tutustua erilaisiin tietokonepeleihin, kokeilla niitä ja aloittaa sellaisten pelien opettelu, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta ja itselle sopivilta. Opastuksia toteutetaan sekä kahdestaan peliopastajien kanssa että pienissä 3...6 seniorin ryhmissä, joissa osanottajat ovat kiinnostuneet samasta pelistä. Opastukset ovat vertaisopastuksia, joten opastajina toimivat opastettaviin peleihin perehtyneet seniorit.

Peliopastuksia toteuttaa ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry. LisätietojaEnterin peliopastuksista saa Ikinörtti -blogista, jonne pääsee tästä linkistä.

Mitä senioreiden on hyvä tietää tietokone- ja videopelieistä?

Yleiskuvan tietokone- tai videopelien maailmasta saa helposti wikipedian avulla tutustumalla esimerkiksi seuraaviin artikkeleihin

- Videopeli

- Videoipelilajit, tyypit tai genret

- Seikkailupeli

- Hiiviskelypeli

- Tasohyppely

- Selviytymiskauhupeli

- Tietokoneroolipeli

- Ammuntapeli

- Ensimmäisen persoonan ammuntapeli

- Taktinen ammuntapeli

- Kolmannen persoonan ammuntapeli

- Taistelupeli

- Ajopeli

- Strategiapeli

- Verkkopeli

- Hyötypeli

Mitä muuta haluaisit tietää tietokone- ja videopeleistä? Kysymyksiä voi esittää anonyymisti tai omissa nimissään kommentoimalla tätä postausta.

Yhdessä pelaaminen sopii myös senioreille

Pelaaminen ilman kavereita on tylsää toteaa Tuukka Kotilainen VERKEn sivuilla julkaistussa viikonnäkökulma -kirjoituksessaan. Tuukka on 15-vuotias koululainen, mutta arvelen, että monet seniorit ovat hänen kanssaan samoilla linjoilla – ainakin, jos pääsevät kunnolla kokeilemaan yhdessä pelaamista sen eri muodoissa.

Playstationin syksyllä 2014 tekemän tutkimuksen mukaan pelaajat kokevat sosiaalisen pelaamisen olevan merkittävä osa videopelikokemusta. Vastoin yleistä käsitystä pelaaminen on useammin yhdessä tekemistä kuin muista eristäytymistä. Yhdessä pelaamalla vietetään aikaa uusien ja vanhojen ystävien kanssa ja tehdään pelaamisesta viihdyttävämpää. (Lähde Dome.fi)

Playstationin tutkimuksessa vastaajat olivat 15...45 vuotiaita, mutta mielestäni myös senioreiden kannattaa tutustua yhdessä pelaamiseen ja sen antamiin yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden lisäämisen mahdollisuuksiin.

Mitä mieltä sinä olet?

Senioripelaajien kerhotoiminta käynnistyy

Tietotekniikasta kiinnostuneiden senioreiden järjestö Enter on käynnistämässä senioripelaajille tarkoitettua kerhotoimintaa. Lisätietoja senioripelaajien kerhosta on Enterin Ikinörtti -blogissa, jonne pääsee tästä linkistä.

Miten kerhotoimintaa kannattaisi kehittää?

Ikinörtissä on tähän mennessä esitetty seuraavat ideat

- Kerhotapahtumissa jäsenet voisivat esitellä sellaisia pelejä ja niiden pelaamista, joista pitävät ja joita ovat itse opetelleet pelaamaan. Esittely voisi olla pelistä kertomista, peliä koskevien kuvien näyttämistä ja/tai pelin pelaamisen näyttämistä ja selostamista.

- Jäsenet voisivat esitellä myös sellaisia pelejä, joihin ovat itsekin vasta perehtymässä ja joiden pelaamisesta ovat vasta opettelemassa.

- Tutustutaan uusiin ja erilaisiin peleihin ja peligenreihin esimerkiksi siten, että hankitaan niitä koskevia tietoja, kuvia ja videopätkiä, esitellään niitä ryhmän tapahtumissa ja keskustellaan esittelyn jälkeen pelin aiheen ja pelaamisen kiinnostavuudesta, hyvistä ja huonoista puolista, mitä pelaaminen vaatii, miten pelaaminen onnistuu senioreilta, mitä senioreiden pelaamista haittaavia tai vaikeuttavia tekijöitä pelissä on, mikä pelissä tuntuu seniorin kannalta hyvältä.

- Opetellaan yhdessä pelaamaan jotain uutta peliä.

- Toiminnassa ja tapahtumissa otetaan senioreiden erilaisuus ja erilaiset kiinnostuksen kohteet huomioon.

- Kaikille tarkoitettujen tapahtumien ohella voidaan järjestää esimerkiksi tietystä pelistä tai peligenrestä kiinnostuneiden keskustelu- ja kokemustenvaihtotilaisuuksia.

- Yhtenä toimintamuotona voivat olla myös pienimuotoiset kahdenkeskiset tai muutaman henkilön pienryhmäpalaverit. Tällaisissa palavereissa voidaan opastaa ja neuvoa yksittäistä henkilöäkin jonkun pelin pelaamiseen tai vaikkapa vain esitellä jotain peliä niin, että henkilö voi sen jälkeen arvioida pelin sopivuutta itselleen.

- Kerhotilaisuuksissa voidaan pelata sopivia tietokonepelejä pelata siten, että eri henkilöt pelaavat vuorotellen saman tilanteen. Tällöin voidaan vertailla erilaisia taktiikoita ja toimintatapoja joko pelkästään kokeilemisen ilosta tai kilpaillen. Tämä on madollista kaikissa peleissä, joissa pelitilanne voidaan tallentaa kesken pelin.

- Pelejä voidaan kerhotilaisuuksissa pelata myös vuorotellen niin, että seuraava pelaaja jatkaa siitä, mihin edellinen pelaaja pääsi.

- Moninpelien pelaaminen kerhotilaisuuksissa ja internetissä.

Kysymyksiä lukijoille

Mitä mieltä olet edellä esitetyistä ideoista? Mitä muita mahdollisia ja mahdottomiakin kerhotoimintaa koskevia ideoita Sinulle tulee mieleen? Miten muokkaisit tai kehittelisit eteenpäin aikaisemmin esitettyjä ideoita?

Ideoita, kommentteja ja kysymyksiä pääsee esittämään klikkaamalla alla olevaa Ei kommentteja/Nkommenttia -painiketta. Kommentit voi esittää myös anonyymisti.