E-jumppaa digipelejä pelaaville senioreille eli eSenioreille?

Tammikuussa 2019 ehdotin Senioripelaajat Facebook -ryhmässä kunto- ja kunnossapito-ohjelman tekemistä digipelaamista harrastaville senioreille. Esitin, että kunto-ohjelmassa olisi lähtökohtana hyvä yleiskunto ja sen säilyttäminen. Sen lisäksi siinä olisi erityisesti digipelaamista ajatellen erilaisia harjoitteita ja ohjeita, joiden avulla seniorit saisivat itsensä kohtuulliseen pelikuntoon ja voisivat ylläpitää ja kehittää digipelaamisen edellytyksiä.

Totesin lisäksi, että tällaisen eSeniorien kunto-ohjelman olemassaolo voisi olla hyvä apuväline aktivoitaessa ja rohkaistaesssa senioreita digipelaamisen pariin.

Ehdotuksen tekemiseen vaikuttivat omat kokemukseni Counter Strike -pelin opettelusta ja harjoittelusta. Harjoittelu alkoi marraskuussa 2018, kun Enterin Counter Strike -joukkue Senior Fighters  käynnisti toimintansa. Ensin harjoittelimme pari kertaa viikossa. Nyt olemme lisäämässä harjoituskertoja kolmeen. Lisäksi jokainen pelaaja harjoittelee myös omatoimisesti jonkin verran.
Hyvin nopeasti säännöllisen harjoittelun alkamisen jälkeen huomasin, että sormien ja käsien toimivuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Erityisesti sormien liikuttelu näppäimistöllä ei sujunut niin hyvin, kuin olisin toivonut. Parin tunnin harjoituksen jälkeen vaikutukset tuntuivat eityisesti sormissa ja käsissä mutta  myös muualla.

Ehdotuksen lopuksi kysyin, onko tällaista ohjelmaa tai ohjeistusta olemassa tai miten sellainen voitaisiin saada aikaan. Ryhmässä ideaa pidettiin hyvänä ja mielenkiintoisena, mutta kellään ei ollut tietoa tällaisen oppaan tai ohjeistuksen olemassaolosta. Googlaamalla löysin Youtubesta videon Hand & Wrist Exercises For Gamers ja kokeilin siinä esitettyjä harjoituksia. Ne olivat helppoja ja yksinkertaisia ja tuntuivat hyödyllisiltä. Samalta tekijältä löytyi myös lisää pelaajille tarkoitettuja ohjevideoita.

Nyt asiassa on ryhdytty tuumasta toimeen myös Suomessa. Eläkeliitto on ottanut asian hoitaakseen ja kehittää senioripelaajille sopivaa e-jumppaa. Pelaajien lisäksi siinä esitetyt ohjeet, neuvot ja harjoitukset sopivat todennäköisesti kaikille muillekin digilaitteiden käyttäjille.

Keskustellessani e-jumpan ohjeiden kehittäjien kanssa olen tuonut esiin, että  hyvän lähtökohdan digipelejä pelaavan seniorin e-jumpalle antaisi, jos oppaassa olisi ohjeita mm. seuraavista asioista:
- mistä käsien ja muun kehon toiminnasta pelaajan kannatta pitää huolta ja miksi
- oman toimintakyvyn nykytilan tarkastelu- ja arviointiohjeet - minkälaisiin "merkkeihin" käsissä, sormissa, käsivarsissa, hartioissa ja muissa kehon osissa kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä erilaiset "oireet" tai ilmiöt tarkoittavat erityisesti pelikyvyn kannalta
- minkälaisilla harjoituksilla/jumppaliikkeillä voi vahvistaa pelaamisen kannalta tärkeitä kehon toimivuustekijöitä vaikka mitään erityisiä vaivoja ei vielä olekaan havaittavissa
- minkälaisilla harjoituksilla/jumppaliikkeillä voi ennaltaehkäistä erilaisia pelaamista haittaavia  "vaivoja" tai muita tekijöitä
- jos pelaajalla jo on joitakin "oireita" tai "vaivoja", niin minkälaisilla harjoituksilla voisi kuntouttaa itseään parempaan pelikuntoon.

Tällaisen ymmärryksen pohjalta seniorilla olisi hyvät eväät suunnitella oman e-jumppansa laatu ja määrä. Motivaatiokin olisi todennäköisesti kohdallaan, kun näistä päättää itse valistuneen käsityksen perusteella ja hyödyt ymmärtäen. Harvempi vastustaa omia päätöksiään ja suunnitelmiaan - ainakaan heti.

Ehdotuksina tai suosituksina voisi tietysti esittää, että tietynlainen e-jumppa ennen pelaamista, pelaamisen aikana/välissä ja pelaamisen jälkeen voisi olla suotavaa. Jos suositukset olisivat hyvin perusteltuja, niin vielä parempi. Suosituksia voisi olla myös siitä, kuinka usein ja säännöllisesti eri asioita kannattaisi jumpata. Jos suositukset olisi lisäksi hyvin perusteltuja, niin vielä parempi.

Mitä muita vinkkejä, ohjeita, neuvoja tai tietolähteitä seniorien e-jumpan kehittäjille voisi antaa?

eSeniorit toivovat myös nuorempia pelaajia mukaan Elektroniset seniorit -peliyhteisöönsä

Kaikki digipelejä pelaavat yli 60-vuotiaat seniorit, niin naiset kuin miehetkin, ovat lähtökohtaisesti elektronisia senioreita ja voivat peliosaamisensa nykytasosta riippumatta vaikka saman tien tulla mukaan eSeniorit -peliyhteisöön opettelemaan, harjoittelemaan ja pelailemaan co-op- ja moninpelejä toisten samanhenkisten seniorien kanssa.

Mahdollisuudet yli 60 vuotiaiden senioreiden keskinäiseen yhdessä pelaamiseen ovat toistaiseksi varsin heikkoja, sillä tämän ikäisiä digipelaajia on toistaiseksi varsin vähän. Yhdessä pelattavien co-op- ja monipelien pelaajia senioreista löytyy toistaiseksi vielä vähemmän. Yhdessä pelaamisen mahdollisuuksien parantamiseksi Elektroniset seniorit -peliyhteisöön toivotaan mukaan myös sellaisia nuorempia digipelaajia, jotka ovat kiinnostuneet seniorien kanssa yhdessä pelaamisesta. Näin seniorien mahdollisuudet co-op- ja moninpelien pelaamiseen parantuisivat merkittävästi.

Näistä nuoremmista peliharrastajista lähimpänä eSenioreiden alaikärajaa ovat ikänsä puolesta 40...59 vuotiaat keski-ikäiset aikuiset. Tämän ikähaitarin alaosan tuntumasta löytynee jo kokeneitakin digipelaajia, joista voisi olla hauskaa pelailla ainakin silloin tällöin myös heitä iäkkäämpien senioreiden kanssa.

Keski-ikäisten aikuisten ikähaitarin yläosan tuntumassa - yärajan molemmin puolin - digipelikokemus on todennäköisesti vähäisempää. He voisivat kuitenkin olla kiinnostuneita digipelaamisen aloittamisesta hyvissä ajoin ennen eläkkeelle jäämistä niin, että he saisivat itselleen hauskan harrastuksen ja ajanvietteen eläkepäivikseen. Samalla he voisivat avata itselleen myös uusia mahdollisuuksia yhteiseen harrastukseen mahdollisten lastenlastensa kanssa, sillä lapset ja nuoret suhtautuvat senioreiden digipelaamiseen erittäin myönteisesti. Esimerkiksi eräällä pelivideoita Youtubessa julkaisevalla 80-vuotiaalla amerikkalaisseniorilla on netissä yli 100.000 pääosin nuorta seuraajaa, joista moni kommentoi toivovansa itselleen samanlaista digipelaamista harrastavaa isovanhempaa.

Myös keski-ikäisiä nuoremmat 25...39 vuotiaat nuoret aikuiset ovat tervetulleita mukaan pelailemaan seniorien kanssa, jos he haluavat opastaa ja neuvoa senioreita ja pystyvät suhtautumaan seniorien kömpelyyteen, epäonnistumisiin, tunarointiin ja hitaaseen oppimiseen myönteisesti, rauhallisesti, rakentavasti ja kannustavasti.

Kaikkien seniorien kanssa pelailevien on hyvä ottaa huomioon se, että vaikka seniorilla olisi peliosaamista ja pelaamisen taitoa enemmänkin, ei hänen pelaamisensa todennäköisesti ole iän tuomista tekijöistä johtuen lähelläkään nuorempien pelaamisen tasoa.

Mukaan pääsee ilmoittautumalla sähköpostilla eseniorit@gmail.com. Ilmoittautumisen yhteydessä toivomme, että kerrot ikäryhmäsi (yli 60 vuotta, 40...59 vuotta tai 25...39 vuotta) sekä peleistä, joita pelaat tai haluaisit pelata senioreiden kanssa verkossa.

Kaikki yli 60 vuotiaat senioripelaajat pääsevät automaattisesti mukaan, mutta nuorempien pelaajien määrää voidaan rajoittaa.

eSeniorit tulevat, pelaavat ja pitävät hauskaa yhdessä

eSeniorit ovat yli 60 vuotiaita toimintakykyisiä ja ennakkoluulottomia elektronisia senioreita, joilla on vielä virtaa pelailla erilaisia digitaalisia yhteistyö- eli co-op- ja moninpelejä internetissä yhdessä toisten samanhenkisten senioreiden kanssa.

Myös elektroninen urheilu eli e-urheilu ja e-penkkiurheilu kiinnostavat eSenioreita. Heidän mielestään e-urheilun alkeiden ymmärtäminen on nykyään osa yleissivistystä myös senioreille. Kilpailuissa pelattavia pelejä eSeniorit voivat opetella, kokeilla ja pelailla leppoisasti hauskaa pitäen verkossa toimivassa eSeniorit -peliyhteisössä.

Hyvä esimerkki siitä, mitä eSeniorit voivat tehdä, on Enter ry:n Senior Fighters Counter Strike -joukkue, joka harjoittelee Counter Strike:Global Offensive -pelin pelaamista. Joukkueen tavoitteena on päästä pelaamaan toista suomalaista seniorijoukkuetta vastaan peliviikolla ensi syksynä.

Mikäli jo olet tällainen eSeniori ja sinulla on digipelaamiseen tarvittava tietokone ja nettiyhteys, tule mukaan eSeniorien peliyhteisöön, joka toimii asuinpaikasta riippumattomasti verkossa Discord -palvelussa. Ilmoittautuminen sähköpostilla eseniorit@gmail.com

Jos taas haluat ensin lisätietoja, niin ilmoittaudu Enter ry:n eSenioreiden järjestämään tietoiskuun 26.2.2019 tai pyydä lisätietoja sähköpostilla eseniorit@gmail.com

Digipelien pelaaminen yhdessä toisten senioreiden kanssa ja e-urheilu sopivat ajanvietteeksi myös senioreille

Enter ry opastaa senioreita myös digipelaamisessa.

Tietoisku senioreille tiistaina 26.2.2019 klo 13.00 – n. 15.00.

Kirjasto Iso Omena, kokoustila Kari, Espoo, Matinkylä

- Miten digipelejä voi pelata yhdessä?
- Mitä e-urheilu ja e-penkkiurheilu ovat?

- Minkälaisia digipelejä e-urheilussa pelataan?

- Miten seniorit pystyvät harrastamaan e-urheilua?

- Minkälaisia kokemuksia Enterin Senior Fighters -joukkueella on Counter Strike:Global offensive -kilpapelin opettelusta, harjoittelusta ja pelaamisesta?

- Minkälaisia digipelejä seniorit voivat pelata verkossa toisten kanssa?

- Miten digipelien yhdessä pelaaminen tapahtuu käytännössä?

- Miten hauskaa ja yhteisöllistä yhdessä pelaaminen on?

- Mikä on eSeniorien yhteispeliverkosto ja miten siihen pääsee mukaan?

Osanottajamäärä on rajoitettu. Mukaan mahtuu 10 senioria. Ilmoittautuminen Enter ry:n toimistoon sähköpostitse info@entersenior.fi  

                      Lisätietoja Enteristä osoitteessa www.entersenior.fi

Seniorien e-urheiluseura Elektroniset seniorit lyhyesti eSeniorit on perustettu

eSeniorit on yli 60 vuotiaille senioreille tarkoitettu verkosto, jonka tarkoituksena on parantaa senioreiden mahdollisuuksia harrastaa elektronista urheilua ja pelata erilaisia co-op ja moninpelejä toisten senioreiden kanssa.

Counter Strike -pelin opettelu ja pelaaminen on senioreille erinomaista aivo- ja sormijumppaa.

Sormijumppa liittyy näppäimistön ja hiiren sujuvaan käyttöön eri tilanteissa niin, että pelin tiimellyksessä ei tarvitse katseella etsiä oikeita näppäimiä. Sormi- ja lihasmuistia kannattaa kehittää. Eräs joukkueen jäsenistä arveli, että hänelle on tässä etua pianon soitosta. Sitä hän ei kuitenkaan uskonut, että pelaamalla Counter Strikea voi oppia soittamaan pianoa. Harmi.

Pelaaminen vaatii keskittymistä ja useamman erän pelaaminen yksi toisensa jälkeen myös fyysistä kestävyyttä ja jaksamista. Sormien toimivuuden lisäksi on pidettävä huolta myös muusta kunnosta. Tämän ymmärtäminen on avannut ainakin minun käsitystäni digipelaamisesta elektronisena urheiluna.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä uuden oppimista vaativista asioista:

- Pelikentän ymmärtäminen ja hallinta. Tässä keskeisellä sijalla on kartan muistaminen ja yhteinen kieli sen kuvaamiseen niin, että pystytään keromaan toisille missä ollaan, minne pitää mennä tai missä vastustajat ovat.

- Liikkuminen pelikentällä. Miten erilaisissa tilanteissa kannattaa liikkua. Kävellen, juosten, kyykyssä, hyppien, varovaisesti vai jotenkin muuten. Milloin kannattaa rynnätä kohti vastustajaa ja milloin jäädä kytikselle johonkin kohtaan odottamaan?

- Minkälaisia aseita Counter Strikessa on käytettävissä tarjolla, mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet? Mihin tarkoitukseen ne sopivat? Miten erilaisia aseita käytetään? 

- Minkälaisia kranaatteja on käytettävissä? Miten ne vaikuttavat? Miten niitä käytetään? Milloin kranaatteja kannattaa käyttää?

- Vastustajan sijainnin ja liikkumisen huomaaminen, ennakointi ja huomioonottaminen omassa toiminnassa.

Sitten, kun nämä asiat on opittu, on seuraavina haasteina strategiat, taktiikat ja joukkueena toimiminen. Myös joukkueen rahavarojen käyttöä aseiden ja varusteiden hankkimiseen on opeteltava. Ja voimajuomana pohjalla game sense eli pelin ja pelitilanteiden intuitiivinen ymmärtäminen. Tähän toivoisi jotain poppakonstia, mutta oikotietä onneen ei taida olla.

Onko digipelaaminen senioreille turhaa ajanhukkaa vai hauskaa ja hyödyllistä ajanvietettä?

Kumpi on senioreille hyödyllisempää. Television katseleminen vai digipelien pelaaminen? Tähän ei tietenkään ole yhtä oikeaa vastausta, sillä niin televisio-ohjelmia kuin digipelejäkin on hyvin erilaisia. Molemmille on yhteistä se, että ne voivat olla hauskaa, mielenkiintoista ja jännittävää ajanvietettä.

Digipelien pistämättömänä etuna television viihdeohjelmiin verrattuna on kuitenkin, että hauskuuden ohella ne aktivoivat monella tavalla aivojen käyttöä, ajattelua ja ongelmaratkaisua sekä asioiden huomaamista ja muistamista. Kaikki ovat taitoja ja toimintatapoja, joita kannattaa ylläpitää ja kehittää, sillä ne ovat seniorien toimintakyvylle hyödyllisiä. Yhdessä pelattavat verkkopelit puolestaan tuovat digipelaamiseen mukaan myös yhdessä tekemisen, josta jo muutaman Counter Strike -pelin harjoituksen jälkeen minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia.

Digipelien myönteisistä vaikutuksista on kerrottu YLEn sivuilla julkaistusta jutussa ”Mulla on peli kesken. Pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja”, johon pääsee tästä linkistä.

Samaa voivat tietysti tehdä myös televisio-ohjelmat, mutta on myös paljon ohjelmia, joilla ei tällaisia vaikutuksia ole lainkaan tai korkeintaan hyvin vähän. Aktivoinnin sijasta tällaiset ohjelmat pikemminkin passivoivat.

Mitä mieltä sinä olet seniorien digipelaamisesta? Itse pelaavien ja pelaamiseen myönteisesti suhtautuvien ohella olisi erittäin kiva ”kuulla” myös seniorien digipelaamiseen kriittisesti suhtautuvien senioreiden näkemyksiä. Aineksia oman mielipiteen muodostamiselle voi hakea lisää Enter ry:n Ikinörtti -blogin jutusta ”Hyi! Pelaavatko seniorit digipelejä?

Digipeleihin voi tutustua maksuttomassa seniorien pelitapahtumassa, joka järjestetään Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä keskiviikkona 7.11.2018 klo 14.30-16.30. Järjestäjänä on Enter ry. Pelitapahtuman esittelysivulle pääsee tästä linkistä.

Harjoituspelit tietokoneen ohjaamien bottien kanssa alkavat yksinpeleinä.

Toisena yksin pelattavana harjoittelumuotona Counter Strike -pelissä on pelaaminen tietokoneen ohjaamien bottien kanssa. Tässä harjoittelumuodossa tietokone muodostaa pelin joukkueet siten, että pelaaja on neljän botin kanssa toisessa joukkueessa ja toinen joukkue koostuu pelkästään tietokoneen ohjaamista boteista.

Harjoituspeli bottien kanssa käynnistyy.

Harjoituspelin käynnistyessä pelaaja tai paremminkin pelaajan ohjaama hahmo seisoo pistooli kädessä ryhmänsä kanssa pelin aloituskohdassa. Hetken ihmettelyn jälkeen joukkueen botit lähtevät liikkeelle ja minä niiden perässä. Sitten alkaakin tapahtua. Kauempaa kuuluu aseiden räiskintää. Yksi joukkueeni jäsenistä ammutaan. Minä kurkistan kulman taakse ja saman tien vastustajat apuvat minut. Kaikki tapahtui nopeasti. Yritin miettiä, mitä äskeisestä kokemuksesta voisi oppia. Monia huonosti menneitä asioita vilisi mielessä. Oppimistarpeita kyllä tulee esiin, mutta toistaiseksi ei mitään opittua. Sitten alkaakin jo seuraava erä samalla tavalla.

Parinkymmenen bottien kanssa käydyn harjoitusottelun jälkeen tuntuu siltä, että edessä on vielä pitkä matka. Ensimmäisissä otteluissa minut ammuttiin muutamissa sekunneissa. Vaikka teoriassa tietää, miten pelikentällä liikutaan, on liikkuminen käytännössä toistaiseksi todella könkköä. Toinen opettelua vaativa asia on pelikentän kartan lukeminen ja ymmärtäminen pelin tapahtumien tiimellyksessä. Kartta näyttää, missä oman joukkueen muut jäsenet liikkuvat ja ainakin bottien kanssa käytävissä harjoitusotteluissa myös vastustajien sijainnin ja liikkeet.

Väitetään, että harjoittelu tekee mestarin. Tuntuu, että ainakin minä, mutta todennäköisesti myös joukkueen muut jäsenet,  tarvitsemme sitä paljon ennen, kuin pystymme pelaamaan yhdessä joukkueena. Joukkueena pelaamisessa on lisäksi monia muita haasteita. Niin omiin kuin joukkueen muiden jäsenten epäonnistumisiin ja virheisiin täytyy suhtautua mahdollisuuksina oppia uutta ja kehittyä. Harjoituksista voisi saada hauskoja pelivideoita.

Counter-Strike: Global Offensive -pelin opettelu alkaa.

Ensimmäisenä käyn läpi opetusohjelman, jonka tarkoituksena on antaa pelaajalle perustiedot aseiden käytöstä ja käsittelystä. Sen läpikäyminen osoitti, että paljon on vielä opittavaa. Nyt suurin piirtein tietää muutamia perusasioita, mutta niiden käytännön tekeminen kangertelee valtavasti. Esimerkiksi sormet pitäisi saada liikkumaan näppäimistöllä ilman näppäimistöön katsomista. Näin pystyisi paremmin seuraamaan pelikentän tapahtumia ja reagoimaan niihin.

Opetus alkaa ampumaradalla, jossa harjoitellaan konepistoolilla ampumisesta. Pelaaja ottaa aseen pöydältä painamalla E-näppäintä, kohdistaa tähtäimen maalitaulun keskelle hiiren avulla ja ampuu lippaan tyhjäksi. Kouluttaja neuvoo ampumaan lyhyitä sarjoja.

Ampumapaikalla pitää osua maaliin

 

 Seuraavassa harjoituksessa opetellaan tunnistamaan esiin tulevia hyviksiä ja pahiksia. Tarkoituksena on ampua pahikset ja välttää hyvisten ampumista. Hahmot tulevat nopeaan tahtiin esiin harjoitusalueen molemmilta puolilta. Onnistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa esiin tuleva hahmo nopeasti ja pahisten kohdalla tähdätä ja ampua vielä nopeammin, sillä pahikset menevät nopeasti takaisin suojaan. Tuntuu yksinkertaiselta ja helpolta, mutta on käytännössä varsin haastavaa. Useamman harjoituskerran jälkeen en vieläkään ennätä ampua kaikkia pahiksia ja muutamaa hyviskin tulee ammuttua.

Sitten harjoitellaan edessä olevan materiaalin läpi ampumista niin, että ammutaan riittävän monta kertaa samaan kohtaan. Tämän ampumapaikan viimeinen harjoitus on edessä olevan esteen alapuolelta ampuminen kyykistymällä itse alemmaksi. Kyykkyyn päästään painamalla Ctrl-näppäintä vasemman käden pikkusormella. Harjoituksen aikana kouluttaja toteaa, että kyykkyasento parantaa osumatarkkuutta.

Seuraavalla harjoituspaikalla on edessä isompi alue, jossa on erilaisia esteitä ja rakennelmia. Tarkoituksena on harjoitella eri puolilta esiin tulevien vastustajien ampumista mahdollisimman nopeasti. Aseina on sekä pistooli että konepistooli. Yhtenä harjoittelun aiheena on aseen vaihtaminen tarpeen vaatiessa jos vaikka ammukset loppuvat toisesta. Ennen harjoituksen alkamista kouluttaja kertoo, että osuminen vastustajan päähän on paljon tehokkaampaa, kuin ampuminen keskivartaloon tai jalkoihin. Lisähasteena harjoituksessa on liikkuvaan maaliin osuminen sillä muutama vastustaja liikkuu puolelta toiselle.

Er puolilta maalialuetta esiin tulevat terroistit ammutaan.

 

Sitten on vuorossa kranaattien käyttö, jota harjoitellaan heittämällä kranaatteja eri etäisyydellä olevia maaleja kohti niin, että ne tuhoutuvat. Yksi maaleista on sellainen, että kranaatti on osattava heittää kimmokkeena viereisen seinän kautta. Kranaatti heitetään viemällä tähtäin hiiren avulla haluttuun kohtaan ja klikkaamalla sitten hiirtä. Meille opetetaan myös miten, sokaisukranaatin vaikutukselta voi välttyä kääntämällä nopeasti katse muualle, jos vastustaja käyttää niitä.

Kilpailupelissä joukkueet pelaavat sekä hyvisten että pahisten rooleissa, joten meidät opetetaan vielä asettamaan ja purkamaan pommeja.

Harjoitusradalla on vältettävä omien ampumista.

Viimeisenä harjoituksena on vastustajia vilisevän harjoitusradan tai sokkelon läpäiseminen mahdollisimman nopeasti. Harjoituksessa sovelletaan kaikkia edellä opittuja taitoja. Harjoituksen alussa voi valita perusaseen tarjolla olevista vaihtoehdosta. Konepistoolin, rynnäkkökiväärin tai kiikarikiväärin lisäksi pelaajalla on harjoituksessa aina käytettävissään myös pistooli, käsikranaatti ja veitsi. Harjoitusradan voi käydä läpi niin monta kertaa kuin haluaa. Omaa kehittymistään voi arvioida harjoitusrataan kuluvan ajan perusteella.

Ja sitten jatkamaan harjoituksia.

Seniori tutustuu Counter-Strike: Global Offensive -peliin

Olen mukana Enter ry:n Counter Strike -joukkueessa, joka on käynnistämässä toimintaansa ja aloittamassa harjoitteluaan. Joukkueen perustamisesta, tavoitteista ja suunnitelmista kerrotaan Ikinörtti-blogissa olevassa jutussa, johon pääsee tästä linkistä.

Ensimmäinen Counter-Strike -kokemus ällistyttää, mutta toivo herää.

Olen aikaisemmin pelannut pääasiassa vuoropohjaisia strategiapelejä sekä yksin pelattavia toiminta- ja seikkailupelejä, joissa voi suurelta osin edetä omaan tahtiin. Counter Striken kaltaiset reaaliaikaiset pelit, joissa täytyy nopeasti reagoida vastustajien toimintaan, eivät toistaiseksi ole oikein maistuneet.

Counter Strike -pelin ensimmäinen opetteluyritys oli hämmentävä. Tunsin pelin toimintaperiaatteen etukäteen, sillä olen lukenut siitä, katsellut videoita kilpapeleistä mm. YLEn lähetyksissä. Viime keväänä katselin seniorijoukkueiden Grey gunners (Suomi) ja Silver snipers (Ruotsi) kohtaamisen, joka striimattiin suorana ja on vieläkin nähtävissä Youtubessa. Tämä ei kuitenkaan paljon auttanut.

Ennakkokäsitykseni oli, että pelaamaan opetellaan käynnistämällä peli ja menemällä mukaan peliserverin joillain kriteereillä kokoamaan joukkueeseen. Näin myös tapahtui. Pienen odottelun jälkeen peli käynnistyi ja huomasin olevani mukana viiden pelaajan joukkueessa. Kuulokkeista alkoi kuulua joukkueen muiden jäsenten innokasta puhetta. En kuitenkaan ymmärtänyt siitä mitään sillä kieli ei ollut suomea tai englantia vaan ilmeisesti venäjää. Puhujat eli joukkueen toiset pelaajat kuulostivat hyvin nuorilta.

Sitten joukkueen muut jäsenet lähtivät etenemään johonkin päin ja minä jäin kuin nalli kalliolle ihmettelemään, mitä pitäisi tehdä ja minne päin lähteä. Aseina minulla oli pistooli ja veitsi, joiden käyttöä yritin kokeilla. Jälkeen päin ymmärsin, että pelin alussa olisi voinut valita itselleen mieluisia aseita.

Lähdin sitten liikkeelle käyttäen näppäimistön näppäimiä WASD (Eteenpäin, Vasemmalle, Taaksepäin, Oikealle) ja tähtäämällä hiiren avulla. Ammuin pistoolilla muutamia laukauksia ja kokeilin huitoa veitsellä. Sitten peli yhtäkkiä loppui. Muut pelaajat olivat ilmeisesti tuskastuneet osaamattomuuteeni ja siihen, että en mitenkään reagoinut heidän puheisiinsa, ja heittivät minut ulos pelistä. Siellä minä sitten olin yksikseni pelin aloitussivulla.

Tämän kokemuksen jälkeen ajattelin, että ei tästä tule mitään. Etsin kuitenkin googlaamalla neuvoja ja sain tietää, että ennen varsinaiseen peliin osallistumista, kannattaa käydä läpi pelin harjoitusohjelma ja harjoitella pelissä toimimista tietokoneen ohjaamien bottien kanssa pelattavissa harjoituspeleissä yksin ja/tai pelikavereiden kanssa. Tämän jälkeen huokasin helpotuksesta ja ajattelin, että pelaamisen opettelu on sittenkin mahdollista myös kokemattomalle seniorille.