Counter Strike -pelin opettelu ja pelaaminen on senioreille erinomaista aivo- ja sormijumppaa.

Sormijumppa liittyy näppäimistön ja hiiren sujuvaan käyttöön eri tilanteissa niin, että pelin tiimellyksessä ei tarvitse katseella etsiä oikeita näppäimiä. Sormi- ja lihasmuistia kannattaa kehittää. Eräs joukkueen jäsenistä arveli, että hänelle on tässä etua pianon soitosta. Sitä hän ei kuitenkaan uskonut, että pelaamalla Counter Strikea voi oppia soittamaan pianoa. Harmi.

Pelaaminen vaatii keskittymistä ja useamman erän pelaaminen yksi toisensa jälkeen myös fyysistä kestävyyttä ja jaksamista. Sormien toimivuuden lisäksi on pidettävä huolta myös muusta kunnosta. Tämän ymmärtäminen on avannut ainakin minun käsitystäni digipelaamisesta elektronisena urheiluna.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä uuden oppimista vaativista asioista:

- Pelikentän ymmärtäminen ja hallinta. Tässä keskeisellä sijalla on kartan muistaminen ja yhteinen kieli sen kuvaamiseen niin, että pystytään keromaan toisille missä ollaan, minne pitää mennä tai missä vastustajat ovat.

- Liikkuminen pelikentällä. Miten erilaisissa tilanteissa kannattaa liikkua. Kävellen, juosten, kyykyssä, hyppien, varovaisesti vai jotenkin muuten. Milloin kannattaa rynnätä kohti vastustajaa ja milloin jäädä kytikselle johonkin kohtaan odottamaan?

- Minkälaisia aseita Counter Strikessa on käytettävissä tarjolla, mitkä ovat niiden hyvät ja huonot puolet? Mihin tarkoitukseen ne sopivat? Miten erilaisia aseita käytetään? 

- Minkälaisia kranaatteja on käytettävissä? Miten ne vaikuttavat? Miten niitä käytetään? Milloin kranaatteja kannattaa käyttää?

- Vastustajan sijainnin ja liikkumisen huomaaminen, ennakointi ja huomioonottaminen omassa toiminnassa.

Sitten, kun nämä asiat on opittu, on seuraavina haasteina strategiat, taktiikat ja joukkueena toimiminen. Myös joukkueen rahavarojen käyttöä aseiden ja varusteiden hankkimiseen on opeteltava. Ja voimajuomana pohjalla game sense eli pelin ja pelitilanteiden intuitiivinen ymmärtäminen. Tähän toivoisi jotain poppakonstia, mutta oikotietä onneen ei taida olla.

Onko digipelaaminen senioreille turhaa ajanhukkaa vai hauskaa ja hyödyllistä ajanvietettä?

Kumpi on senioreille hyödyllisempää. Television katseleminen vai digipelien pelaaminen? Tähän ei tietenkään ole yhtä oikeaa vastausta, sillä niin televisio-ohjelmia kuin digipelejäkin on hyvin erilaisia. Molemmille on yhteistä se, että ne voivat olla hauskaa, mielenkiintoista ja jännittävää ajanvietettä.

Digipelien pistämättömänä etuna television viihdeohjelmiin verrattuna on kuitenkin, että hauskuuden ohella ne aktivoivat monella tavalla aivojen käyttöä, ajattelua ja ongelmaratkaisua sekä asioiden huomaamista ja muistamista. Kaikki ovat taitoja ja toimintatapoja, joita kannattaa ylläpitää ja kehittää, sillä ne ovat seniorien toimintakyvylle hyödyllisiä. Yhdessä pelattavat verkkopelit puolestaan tuovat digipelaamiseen mukaan myös yhdessä tekemisen, josta jo muutaman Counter Strike -pelin harjoituksen jälkeen minulla on pelkästään positiivisia kokemuksia.

Digipelien myönteisistä vaikutuksista on kerrottu YLEn sivuilla julkaistusta jutussa ”Mulla on peli kesken. Pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja”, johon pääsee tästä linkistä.

Samaa voivat tietysti tehdä myös televisio-ohjelmat, mutta on myös paljon ohjelmia, joilla ei tällaisia vaikutuksia ole lainkaan tai korkeintaan hyvin vähän. Aktivoinnin sijasta tällaiset ohjelmat pikemminkin passivoivat.

Mitä mieltä sinä olet seniorien digipelaamisesta? Itse pelaavien ja pelaamiseen myönteisesti suhtautuvien ohella olisi erittäin kiva ”kuulla” myös seniorien digipelaamiseen kriittisesti suhtautuvien senioreiden näkemyksiä. Aineksia oman mielipiteen muodostamiselle voi hakea lisää Enter ry:n Ikinörtti -blogin jutusta ”Hyi! Pelaavatko seniorit digipelejä?

Digipeleihin voi tutustua maksuttomassa seniorien pelitapahtumassa, joka järjestetään Kampin palvelukeskuksessa Helsingissä keskiviikkona 7.11.2018 klo 14.30-16.30. Järjestäjänä on Enter ry. Pelitapahtuman esittelysivulle pääsee tästä linkistä.

Harjoituspelit tietokoneen ohjaamien bottien kanssa alkavat yksinpeleinä.

Toisena yksin pelattavana harjoittelumuotona Counter Strike -pelissä on pelaaminen tietokoneen ohjaamien bottien kanssa. Tässä harjoittelumuodossa tietokone muodostaa pelin joukkueet siten, että pelaaja on neljän botin kanssa toisessa joukkueessa ja toinen joukkue koostuu pelkästään tietokoneen ohjaamista boteista.

Harjoituspeli bottien kanssa käynnistyy.

Harjoituspelin käynnistyessä pelaaja tai paremminkin pelaajan ohjaama hahmo seisoo pistooli kädessä ryhmänsä kanssa pelin aloituskohdassa. Hetken ihmettelyn jälkeen joukkueen botit lähtevät liikkeelle ja minä niiden perässä. Sitten alkaakin tapahtua. Kauempaa kuuluu aseiden räiskintää. Yksi joukkueeni jäsenistä ammutaan. Minä kurkistan kulman taakse ja saman tien vastustajat apuvat minut. Kaikki tapahtui nopeasti. Yritin miettiä, mitä äskeisestä kokemuksesta voisi oppia. Monia huonosti menneitä asioita vilisi mielessä. Oppimistarpeita kyllä tulee esiin, mutta toistaiseksi ei mitään opittua. Sitten alkaakin jo seuraava erä samalla tavalla.

Parinkymmenen bottien kanssa käydyn harjoitusottelun jälkeen tuntuu siltä, että edessä on vielä pitkä matka. Ensimmäisissä otteluissa minut ammuttiin muutamissa sekunneissa. Vaikka teoriassa tietää, miten pelikentällä liikutaan, on liikkuminen käytännössä toistaiseksi todella könkköä. Toinen opettelua vaativa asia on pelikentän kartan lukeminen ja ymmärtäminen pelin tapahtumien tiimellyksessä. Kartta näyttää, missä oman joukkueen muut jäsenet liikkuvat ja ainakin bottien kanssa käytävissä harjoitusotteluissa myös vastustajien sijainnin ja liikkeet.

Väitetään, että harjoittelu tekee mestarin. Tuntuu, että ainakin minä, mutta todennäköisesti myös joukkueen muut jäsenet,  tarvitsemme sitä paljon ennen, kuin pystymme pelaamaan yhdessä joukkueena. Joukkueena pelaamisessa on lisäksi monia muita haasteita. Niin omiin kuin joukkueen muiden jäsenten epäonnistumisiin ja virheisiin täytyy suhtautua mahdollisuuksina oppia uutta ja kehittyä. Harjoituksista voisi saada hauskoja pelivideoita.

Counter-Strike: Global Offensive -pelin opettelu alkaa.

Ensimmäisenä käyn läpi opetusohjelman, jonka tarkoituksena on antaa pelaajalle perustiedot aseiden käytöstä ja käsittelystä. Sen läpikäyminen osoitti, että paljon on vielä opittavaa. Nyt suurin piirtein tietää muutamia perusasioita, mutta niiden käytännön tekeminen kangertelee valtavasti. Esimerkiksi sormet pitäisi saada liikkumaan näppäimistöllä ilman näppäimistöön katsomista. Näin pystyisi paremmin seuraamaan pelikentän tapahtumia ja reagoimaan niihin.

Opetus alkaa ampumaradalla, jossa harjoitellaan konepistoolilla ampumisesta. Pelaaja ottaa aseen pöydältä painamalla E-näppäintä, kohdistaa tähtäimen maalitaulun keskelle hiiren avulla ja ampuu lippaan tyhjäksi. Kouluttaja neuvoo ampumaan lyhyitä sarjoja.

Ampumapaikalla pitää osua maaliin

 

 Seuraavassa harjoituksessa opetellaan tunnistamaan esiin tulevia hyviksiä ja pahiksia. Tarkoituksena on ampua pahikset ja välttää hyvisten ampumista. Hahmot tulevat nopeaan tahtiin esiin harjoitusalueen molemmilta puolilta. Onnistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa esiin tuleva hahmo nopeasti ja pahisten kohdalla tähdätä ja ampua vielä nopeammin, sillä pahikset menevät nopeasti takaisin suojaan. Tuntuu yksinkertaiselta ja helpolta, mutta on käytännössä varsin haastavaa. Useamman harjoituskerran jälkeen en vieläkään ennätä ampua kaikkia pahiksia ja muutamaa hyviskin tulee ammuttua.

Sitten harjoitellaan edessä olevan materiaalin läpi ampumista niin, että ammutaan riittävän monta kertaa samaan kohtaan. Tämän ampumapaikan viimeinen harjoitus on edessä olevan esteen alapuolelta ampuminen kyykistymällä itse alemmaksi. Kyykkyyn päästään painamalla Ctrl-näppäintä vasemman käden pikkusormella. Harjoituksen aikana kouluttaja toteaa, että kyykkyasento parantaa osumatarkkuutta.

Seuraavalla harjoituspaikalla on edessä isompi alue, jossa on erilaisia esteitä ja rakennelmia. Tarkoituksena on harjoitella eri puolilta esiin tulevien vastustajien ampumista mahdollisimman nopeasti. Aseina on sekä pistooli että konepistooli. Yhtenä harjoittelun aiheena on aseen vaihtaminen tarpeen vaatiessa jos vaikka ammukset loppuvat toisesta. Ennen harjoituksen alkamista kouluttaja kertoo, että osuminen vastustajan päähän on paljon tehokkaampaa, kuin ampuminen keskivartaloon tai jalkoihin. Lisähasteena harjoituksessa on liikkuvaan maaliin osuminen sillä muutama vastustaja liikkuu puolelta toiselle.

Er puolilta maalialuetta esiin tulevat terroistit ammutaan.

 

Sitten on vuorossa kranaattien käyttö, jota harjoitellaan heittämällä kranaatteja eri etäisyydellä olevia maaleja kohti niin, että ne tuhoutuvat. Yksi maaleista on sellainen, että kranaatti on osattava heittää kimmokkeena viereisen seinän kautta. Kranaatti heitetään viemällä tähtäin hiiren avulla haluttuun kohtaan ja klikkaamalla sitten hiirtä. Meille opetetaan myös miten, sokaisukranaatin vaikutukselta voi välttyä kääntämällä nopeasti katse muualle, jos vastustaja käyttää niitä.

Kilpailupelissä joukkueet pelaavat sekä hyvisten että pahisten rooleissa, joten meidät opetetaan vielä asettamaan ja purkamaan pommeja.

Harjoitusradalla on vältettävä omien ampumista.

Viimeisenä harjoituksena on vastustajia vilisevän harjoitusradan tai sokkelon läpäiseminen mahdollisimman nopeasti. Harjoituksessa sovelletaan kaikkia edellä opittuja taitoja. Harjoituksen alussa voi valita perusaseen tarjolla olevista vaihtoehdosta. Konepistoolin, rynnäkkökiväärin tai kiikarikiväärin lisäksi pelaajalla on harjoituksessa aina käytettävissään myös pistooli, käsikranaatti ja veitsi. Harjoitusradan voi käydä läpi niin monta kertaa kuin haluaa. Omaa kehittymistään voi arvioida harjoitusrataan kuluvan ajan perusteella.

Ja sitten jatkamaan harjoituksia.

Seniori tutustuu Counter-Strike: Global Offensive -peliin

Olen mukana Enter ry:n Counter Strike -joukkueessa, joka on käynnistämässä toimintaansa ja aloittamassa harjoitteluaan. Joukkueen perustamisesta, tavoitteista ja suunnitelmista kerrotaan Ikinörtti-blogissa olevassa jutussa, johon pääsee tästä linkistä.

Ensimmäinen Counter-Strike -kokemus ällistyttää, mutta toivo herää.

Olen aikaisemmin pelannut pääasiassa vuoropohjaisia strategiapelejä sekä yksin pelattavia toiminta- ja seikkailupelejä, joissa voi suurelta osin edetä omaan tahtiin. Counter Striken kaltaiset reaaliaikaiset pelit, joissa täytyy nopeasti reagoida vastustajien toimintaan, eivät toistaiseksi ole oikein maistuneet.

Counter Strike -pelin ensimmäinen opetteluyritys oli hämmentävä. Tunsin pelin toimintaperiaatteen etukäteen, sillä olen lukenut siitä, katsellut videoita kilpapeleistä mm. YLEn lähetyksissä. Viime keväänä katselin seniorijoukkueiden Grey gunners (Suomi) ja Silver snipers (Ruotsi) kohtaamisen, joka striimattiin suorana ja on vieläkin nähtävissä Youtubessa. Tämä ei kuitenkaan paljon auttanut.

Ennakkokäsitykseni oli, että pelaamaan opetellaan käynnistämällä peli ja menemällä mukaan peliserverin joillain kriteereillä kokoamaan joukkueeseen. Näin myös tapahtui. Pienen odottelun jälkeen peli käynnistyi ja huomasin olevani mukana viiden pelaajan joukkueessa. Kuulokkeista alkoi kuulua joukkueen muiden jäsenten innokasta puhetta. En kuitenkaan ymmärtänyt siitä mitään sillä kieli ei ollut suomea tai englantia vaan ilmeisesti venäjää. Puhujat eli joukkueen toiset pelaajat kuulostivat hyvin nuorilta.

Sitten joukkueen muut jäsenet lähtivät etenemään johonkin päin ja minä jäin kuin nalli kalliolle ihmettelemään, mitä pitäisi tehdä ja minne päin lähteä. Aseina minulla oli pistooli ja veitsi, joiden käyttöä yritin kokeilla. Jälkeen päin ymmärsin, että pelin alussa olisi voinut valita itselleen mieluisia aseita.

Lähdin sitten liikkeelle käyttäen näppäimistön näppäimiä WASD (Eteenpäin, Vasemmalle, Taaksepäin, Oikealle) ja tähtäämällä hiiren avulla. Ammuin pistoolilla muutamia laukauksia ja kokeilin huitoa veitsellä. Sitten peli yhtäkkiä loppui. Muut pelaajat olivat ilmeisesti tuskastuneet osaamattomuuteeni ja siihen, että en mitenkään reagoinut heidän puheisiinsa, ja heittivät minut ulos pelistä. Siellä minä sitten olin yksikseni pelin aloitussivulla.

Tämän kokemuksen jälkeen ajattelin, että ei tästä tule mitään. Etsin kuitenkin googlaamalla neuvoja ja sain tietää, että ennen varsinaiseen peliin osallistumista, kannattaa käydä läpi pelin harjoitusohjelma ja harjoitella pelissä toimimista tietokoneen ohjaamien bottien kanssa pelattavissa harjoituspeleissä yksin ja/tai pelikavereiden kanssa. Tämän jälkeen huokasin helpotuksesta ja ajattelin, että pelaamisen opettelu on sittenkin mahdollista myös kokemattomalle seniorille.

Digipelit ovat senioreille hauskaa ajanvietettä ja hyvää aivojumppaa

Sellaisille senioreille, jotka toimintakykynsä puolesta pystyvät pelaaman minkälaisia digipelejä tahansa, digipelit ovat ensisijaisesti hauskaa ajanvietettä. Siihen, missä määrin seniorilla on kiinnostusta ja aikaa digipelaamiseen, vaikuttaa merkittävästi muiden harrastusten, kiinnostusten ja tekemisten määrä.

Digipeleistä voi olla hyötyä seniorien toimintakyvyn ylläpitämisessä

Tieteellisissä julkaisuissa on alkanut esiintyä näkemyksiä, joiden mukaan strategia-, seikkailu- ja toimintapelien avulla voidaan hauskan ajanvietteen sivutuotteena ylläpitää ja kehittää senioreiden toimintakykyä. Niiden mukaan digipelit voivat mm. kehittävät kognitiivista joustavuutta ja työmuistia, harjaannuttaa tarkkaavaisuutta ja havainnointia sekä kehittää kykyä suorittaa montaa tehtävää yhtä aikaa ja siirtää huomiotaan eri tehtävien välillä.

Minkälaiset digipelit sopivat senioreille?

Seniorit ovat erilaisia, joten yhtä oikeaa kaikille sopivaa peliä ei ole olemassakaan. Digipelien valtavasta tarjonnasta jokainen voi kuitenkin löytää itselleen sopivia. Tärkeimpiä valintaperusteita ovat aiheen kiinnostavuus, pelin toimintatapa ja pelaamiseen käytettävä pelilaite. Erilaisiin peleihin voi tutustua esimerkiksi netissä julkaistujen peliarvostelujen ja pelivideoiden avulla. Senioreille tarkoitetut peliesittelyt, peliopastukset ja pelitapahtumat ovat erinomainen mahdollisuus tutustua digipeleihin. 

Alkuun pääsee parhaiten peliesittelyjen ja peliopastusta avulla

Peliesittelyt ja peliopastukset antavat tietokonepeleistä kiinnostuneille senioreille mahdollisuuden tutustua erilaisiin tietokonepeleihin, kokeilla niitä ja aloittaa sellaisten pelien opettelu, jotka tuntuvat mielenkiintoisilta ja itselle sopivilta.

Opastuksia toteutetaan sekä kahdestaan peliopastajien kanssa että pienissä 3...6 seniorin ryhmissä, joissa osanottajat ovat kiinnostuneet samasta pelistä. Opastukset ovat vertaisopastuksia, joten opastajina toimivat opastettaviin peleihin perehtyneet seniorit.

Peliopastuksia pääkaupunkiseudulla toteuttaa ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry. Opastuspaikkoina käytetään kirjastoja ja palvelukeskuksia. Lisätietoja saa Enterin toimistolta.

Seniorit toistensa pelikavereina

Pelikaveritoiminta jatkaa siitä, mihin peliesittelyillä ja peliopastuksilla päästään. Kaikki digipelejä pelaavat seniorit voivat toimia toisten senioreiden pelikavereina.

Pelikaverit voivat pelata yhdessä mm. seuravilla tavoilla

- Pelaaja pelaa ja pelikaveri katselee pelin kulkua vieressä.

- Pelaaja selostaa pelikaverille ennen peliä, pelin aikana ja pelin jälkeen pelin kulkua ja toimintaansa eri tilanteissa.

- Pelaaja pysäyttää pelin sopivissa tilanteissa ja kysyy pelikaverilta ehdotuksia siitä, miten tilanteissa kannattaisi toimia ja edetä.

- Pelikaverit pelaavat yhdessä samaa peliä keskustellen ja sopien siitä, miten pelissä toimitaan. Tilanteissa, joissa peli voidaan tallentaa, pelaaja voi kokeilla erilaisia pelikaverin ehdottamia toimintatapoja. Tällaisissa tilanteissa pelikaveri voi myös näyttää pelaajalle, miten hän toimisi.

- Pelikaverit pelaavat samalla laitteella samaa peliä vuorotellen niin, että toinen jatkaa palaamista siitä, mihin pelikaveri pääsi. Pelin voi tallentaa ennen pelaajan vaihtumista. Vaihdon voi tehdä lennossa milloin vain. Sopivia vaihtokohtia ovat vuoropohjaisissa peleissä pelivuoron päättyminen ja muissa peleissä esimerkiksi tietyn ajan kuluminen.

- Pelikaverit voivat pelata toistensa kanssa moninpelejä joko netissä tai samassa tilassa olevien tietokoneiden paikallisverkossa eli lanissa. Moninpeleissä voidaan pelata kahdestaan toista pelikaveria vastaan tai 2..4 seniorin ryhmänä toista ryhmää vastaan.

Senioripelaajien kerhotoiminta

Senioripelaajien kerhot on tarkoitettu tietokonepeleistä, videopeleistä ja digitaalisista peleistä kiinnostuneille senioreille. Keskustelun, kokemustenvaihdon ja yhdessä pelaamisen lisäksi kerhossa tutustutaan erilaisiin tietokonepeleihin niin, että seniorit pystyvät arvioimaan niiden kiinnostavuutta ja sopivuutta omalta kannaltaan. Seuraavassa on muutamia ideoita kerhojen toimintaan:

- Kerhotapahtumissa jäsenet voivat esitellä toisilleen sellaisia pelejä, joista pitävät ja joita ovat itse opetelleet pelaamaan. Esittely voisi olla pelistä kertomista, peliä koskevien kuvien näyttämistä ja/tai pelin pelaamisen näyttämistä ja selostamista.

- Tutustutaan uusiin ja erilaisiin peleihin ja peligenreihin esimerkiksi siten, että hankitaan niitä koskevia tietoja, kuvia ja videopätkiä, esitellään niitä ryhmän tapahtumissa ja keskustellaan esittelyn jälkeen pelin aiheen ja pelaamisen kiinnostavuudesta, hyvistä ja huonoista puolista, mitä pelaaminen vaatii, miten pelaaminen onnistuu senioreilta, mitä senioreiden pelaamista haittaavia tai vaikeuttavia tekijöitä pelissä on, mikä pelissä tuntuu seniorin kannalta hyvältä.

- Opetellaan yhdessä pelaamaan uusia pelejä.

- Moninpelien pelaaminen kerhotilaisuuksissa ja internetissä.

Strategiapelejä senioreille

Esimerkkejä senioreille sopivista pc-peleistä ovat Civilization 5, jossa rakennetaan ja johdetaan valtakuntaa, sekä XCOM Enemy unknown, jossa puolustetaan maapalloa avaruusoliota vastaan. Molemmat ovat vuoropohjaisia strategiapelejä, joissa pelaaja voi oman vuoronsa aikana kaikessa rauhassa arvioida pelitilanteita ja suunnitella toimenpiteensä. Vastustajana molemmissa on pelin tekoäly, joka toteuttaa omat toimenpiteensä vasta sitten, kun pelaaja on päättänyt vuoronsa.

Kumpaakin peliä on helppo oppia pelaamaan. Pelaaminen ei vaadi sorminäppäryyttä, tapahtumien reaaliaikaista seurantaa tai nopeita reagointeja yllättäviin tilanteisiin. Näppäimistön ja hiiren käytön perusteet riittävät.

Sekä Civilization 5 että XCOM Enemy unknown -pelejä voi hyvin verrata shakin pelaamiseen. Nappuloiden siirtelyyn liittyvien suunnitelmien ja päätösten sijasta näissä peleissä suunnitellaan ja päätetään pelin hahmoihin, toimintoihin ja resursseihin liittyviä asioita. Pelaaja miettii omat ratkaisunsa kaikessa rauhassa ja antaa sitten pelivuoron vastustajana toimivalle tekoälylle.

Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry

Lisätietoja Enter ry:n toiminasta löytyy sen nettisivuilta osoitteessa 

www.entersenior.fi

Haluaisitko kokeilla, miltä tuntuu johtaa maata pääministerin roolissa?

Democracy 3 -peli antaa mahdollisuuden toimia pääministerinä ja ohjata kansakuntaa haluamaansa suuntaan. Pelissä mallinnetaan erilaisia demokraattisia järjestelmiä ja niissä tapahtuvaa päätöksentekoa. Pelin pelaaminen voi jopa auttaa ymmärtämään erilaisia yhteiskunnan todellisia riippuvuuksia, vaikutussuhteita ja päätöksiä.

Democracy -pelissä pelaaja käyttää hankkimaansa poliittista pääomaa erilaisten päätösten tekemiseen. Demokraattisessa järjestelmässä kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten tasapainossa voi olla hakemista. Erilaisiin tavoitteisiin pyrittäessä pitäisi samanaikaisesti myös miellyttää kansaa, joka voi äänestää pelaajan pois vallasta. Pelissä voi kokeilla erilaisia poliittisia ja ideologisia ratkaisuja ja nähdä niiden seurauksia.

Jos Democracy -peli kiinnostaa, niin olen valmis esittelemään peliä senioreille ja opettelemaa sen pelaamista yhdessä muiden senioreiden kanssa pienessä ryhmässä, joka voisi kokoontua esimerkiksi jossain kirjastossa. Pelin opettelu ja pelaaminen vaatii kohtuullista englannin kielen taitoa.

Seniori tutustuu Sins of a Solar Empire: Rebellion -peliin

Sins of a Solar Empire: Rebellion -pelin tapahtumat sijoittuvat avaruuteen, jossa toimii kuusi toimintatavoiltaan ja kulttuureiltaan erilaista ryhmittymää. Pelaaja valitsee johdettavakseen yhden näistä ryhmittymistä ja pyrkii voittamaan vihollisensa. Johtamansa ryhmittymän toimintaa kehittämällä ja vaikutuspiiriä laajentamalla pelaaja saa käyttöönsä uusia resursseja, rakentaa perustamiensa telakoiden avulla avaruusalusten laivastoja, käy kauppaa ja valloittaa kilpailevia kulttuureja.

Peliopaan mukaan Sins of a Solar Empire: Rebellion -pelissä yhdistyvät vuoropohjaisten ja reaaliaikaisten strategiapelien parhaat puolet.

Kiinnostuksen peliin herättivät aihepiirin lisäksi esittelyvideot, joissa avaruusalusten laivastot taistelivat keskenään. Olen viime aikoina lukenut useampia science fiction -kirjoja, joissa kuvataan niin yksittäisten avaruusalusten kuin laajempien avaruusalusten laivastojen toimintaa ja taisteluja. Olisi hauskaa päästä pelin avulla näkemään tällaista toimintaa ja itse myös ohjaamaan sitä. Saa nähdä miten se onnistuu ja erityisesti miltä se onnistuessaan näyttää ja tuntuu.

Aloitan tutustumisen lueskelemalla ensin ainakin jonkin verran pelin ohjekirjaa. Pelissä on myös kuusi opetusohjelmaa, jotka aion seuraavaksi käydä läpi. Tämän jälkeen pitäisi olla edellytykset varsinaisen pelaamisen opetteluun ja pelitaitojen kehittämiseen. Yksinpelin lisäksi Sins of a Solar Empire: Rebellion -peliä voidaan pelata moninpelinä. Ehkäpä jossain vaiheessa pääsen yrittämään sitäkin.

Seniori tutustuu, ihmettelee ja opettelee pelaamaan Evil within kauhupeliä

Evil within on kauhupeli. Siinä päähenkilönä on etsivä Sebastian Castellanos, joka lähtee tutkimaan Beaconin hullujenhuoneella tapahtuneita murhia. Tästä alkaa peli, johon aion tutustua. Saa nähdä, miten minulle käy.

Tutustuminen pelioppaaseen

Pelioppaan mukaan pelissä voi valita kahdesta vaikeustasosta. Näistä toisen sanotaan vaikeudesta huolimatta sopivan aloittelijalle ja toinen on tarkoitettu kokeneille selviytymis- ja kauhupelien kokeneille pelaajille. Tiedän kummalla tasolla pelaan.

Taistelutilanteissa tulee näkyviin pelihahmon tilannetta kuvaava heijastusnäyttö, josta ilmenevät
- Pelaajan käytössä olevien tulitikkujen määrä
- Elinvoiman määrä
- Kestävyyden määrä juostessa
- Käytössä oleva ase
- Ammusten määrä ennen uudelleen lataamista
- Vara-ammusten määrä

Tämän perusteella voi arvella, että tulitikuilla on tärkeä sija taistelutilanteissa.

Pelaajan käytössä olevista aseista ja muista tavaroista kerrotaan tavaraluettelossa. Pelaajan pelin edetessä hankkimat aseet, ammukset ja muut tavarat sijoitetaan tavaraluetteloon, josta ne voidaan sitten tarvittaessa ottaa käyttöön. Yhtenä mahdollisena aseena on varsijousi, koska ohjeessa selostetaan siinä käytettävien tuskanuolten tekemistä.

Pelihahmon taitoja voidaan kehittää keräämällä eri puolilta pelimaailmaa löytyvää vihreää geeliä ja ostamalla sen avulla parannuksia.

Pelaajalle annetaan ohjeeksi seurata valppaasti pelihahmon elinvoimaa ja ammusten määrää. Joskus pakoon juokseminen on paras keino selviytyä vaikeista tilanteista. Myös piiloutumista erilaisten esineiden taakse kannattaa hyödyntää. Ansoja kannattaa myös varoa, sillä pelimaailma on niitä täynnä.

Oppaan lopussa annetaan vielä vinkkejä pelaajalle koskien mm.
- kiipeämistä ja esteiden ylittämistä
- pommien varomista ja tekemistä vaarattomiksi
- lukittujen ketjujen murtamista
- vihollisten houkuttelua voimakkaiden äänten avulla
- lähitaistelua
- ansojen purkamista
- tulitikkujen ja lyhtyjen käyttöä.

Pelaaminen käynnistyy

Evil within pelin pelaaminen lähti kangerrellen käyntiin. Varsin pian kävi selväksi, että tämänkin pelin pelaamisessa tarvitaan vähintäänkin havaintokykyä, ongelmanratkaisutaitoa ja riittävää sorminäppäryyttä. Taitoja, joiden kehittämisestä seniorillekin on hyötyä.

Heti Evil within pelin alussa jäin jumiin kohtaan, jossa ohjaamani hahmon pää leikattiin irti useamman kerran kunnes vihdoin viimein oivalsin, miten tilanteessa pitää toimia. Ei se helppoa ollut sittenkään. Jatkossakin olen päässyt eteenpäin vain lukuisten epäonnistumisten kautta. Ainakin näin alkuvaiheessa ihmettelyä, kokeilemista, epäonnistumista, harjoittelua ja vihdoin onnistumisen iloa siis riittää yllin kyllin. Lataan pelin alkutaipaleesta ja opettelusta tekemiäni pelivideoita kanavalleni Youtubeen. Katso, jos uskallat ja naurultasi pystyt.

Nuoret seniorien opastajina ja neuvojina tietokone- ja videopelien pelaamisessa ja pelien maailmaan tutustumisessa

Seniorit voisivat pyytää lapsia ja nuoria neuvomaan, opastamaan, opettamaan ja valmentamaan heitä tietokone- ja videopelien pelaamisessa. Tällöin seniorit joutuvat tai pääsevät tilanteeseen, jossa he ovat aloittelijoita ja osaamattomia ja vastaavasti lapset ja nuoret taitavia ja kokeneita osaajia. Kokemus voi puolin ja toisin olla erittäin antoisaa, hauskaa ja mielenkiintoista.

Myös lapset ja nuoret voisivat olla aloitteentekijöitä. He voiosivat pyytää senioreita katsomaan pelaamistaan ja ehdottaa, että voisvat opetaa myös senioreita pelaamaan.

Ainakin ensimmäiseksi opastettavaksi peliksi kannattaisi valita peli, joka aihepiiriltään, hahmoiltaan, visuaaliselta ilmeeltään ja toiminnaltaan kiinnostaa senioria. Jos tämän lisäksi lapsi tai nuori itse pitää pelistä, ovat onnistumisen edellytykset entistä paremmat. Seniori on silloin kiinnostunut lapselle tai nuorelle tärkeästä asiasta. Itselläni on tästä erittäin hyviä kokemuksia. Suosikkipelini ovat pääosin minut tuntevan nuoren minulle ehdottamia.

Miltä tällainen lasten ja nuorten oppilaaksi ryhtyminen senioreista tuntuu? Millä tavalla toimien seniorit tekisivät opastamisesta ja neuvomisesta lapsille ja nuorille kivaa ja hauskaa? Minkälaisia ohjeita lapsille ja nuorille olisi hyvä antaa siitä, miten he opastavat ja neuvovat senioreita?